seatec 2017 - Page 34

L uokittajien vuorovesi nousee ja laskee telakoiden työllisyysasteen heilahte- luiden tahdissa. Jo lähes vuosikymmenen kestänyt taloudellinen taantuma on pistänyt marinen koville monessa paikassa – ja esimerkiksi Kiina ja Etelä-Korea ovat joutuneet hidastamaan tahtia. Suomessa tilanne on yllättävänkin hyvä, kiitos pitkälti Meyer Turun tuhdin tilauskirjan. Mutta vaikka risteilijöitä tilataan kuin liukuhihnalta, esimerkiksi offshore- ” Yleissopimus tulee muuttamaan alusten operointitapaa ja tottumuksia Suomessakin. puolella ei ole samanlaista vipinää, huomauttaa Niklas Rönnberg Lloyd’s Register -yhtiöstä. ”Ajat ovat haasteellisia telakoilla ja se näkyy tietenkin myös luokittajien liiketoi- leen ’vaiheessa’, mutta jahka yleissopi- riklusterin ohjelmien kanssa. Meriteollisuu- mus tulee voimaan, se kyllä vaikuttaa toi- den digiosaamiselle on raportin mukaan mialaan”, Rönnberg toteaa. olemassa saumaa: tilastotieteen ja datan minnassa”, Niklas Rönnberg toteaa ja li- Myös Trafi on arvioinut, että yleis- sää, että mitään ihmelääkettä tilanteeseen sopimus tulee muuttamaan alusten ope- tuskin on olemassa: nousu heijastuu aina rointitapaa ja tottumuksia Suomessakin. viiveellä laivabisnekseen, joten vielä aina- Sinänsä Itämeri ei eroa kovinkaan suuresti PYSYVÄTKÖ ALIHANKKIJAT kin 3–4 vuotta mennään harmailla vesillä. ympäristöolosuhteiden suhteen muista ve- MUKANA? analysoinnin merkitys kasvaa esimerkiksi laivainsinöörien tehtävissä (big data). Toisaalta nykyinen suvanto auttaa sialueista. Kaavailuissa yleissopimus edis- Nykyisellään suomalainen meriteollisuus- luokittajia hiomaan omat prosessinsa koh- tää kotimaista cleantechiä ja mahdollises- klusteri on vaikuttava ekosysteemi, johon dalleen. Toimialaa muokkaavat nyt uudet ti luo työpaikkoja laivansuunnitteluun ja kuuluu yli 3  000 yritystä. Telakoiden otta- voimat ja haasteet, kuten esimerkiksi kas- laitevalmistajille. essa pääkoordinaattorin roolia alihankki- vavat energiatehokkuuden vaatimukset ja joille jää kova vastuu – ja toki rahakkaille ENNAKOIVAA OTETTA apajille on myös tunkua. Turun yliopiston Samalla myös digitaalisuus myllää mari- Brahea-keskuksen tutkimuksen mukaan HIILIHAASTE MERELLÄ nea yhä enemmän. Rönnberg toteaa, että alihankkijoilta odotetaan erityisesti kykyä Niklas Rönnberg mainitsee heinäkuussa digi­asiat ovat nyt pinnalla jo muodiksi asti, pysyä aikataulussa, luotettavuutta, laatua 2015 voimaan tulleet MRV-säännökset mutta totta on, että esimerkiksi teollisen ja osaamista. Ehkä hiukan yllättäen tutki- yhtenä esimerkkinä tästä trendistä: alus- internetin opit ja käytännöt tulevat vah- mus asettaa sertifioinnin vasta 11. sijalle ten hiilidioksidipäästöjen entistä parem- vasti meriteollisuuteenkin. Haasteita toki tällä listalla. paan monitorointiin, raportointiin ja veri- piisaa: muut ympäristöön liittyvät seikat. Olli Kaljala Bureau Veritakselta uskoo fiointiin keskittyvä koodisto piirtää vahvo- ”Dataa on jo nyt olemassa valtavasti, kuitenkin, että esimerkiksi erilaiset laatu- ja suuntaviivoja tulevaisuuteen, jotta puhe mutta kysymys kuulukin, miten sitä käyte- järjestelmät lisääntyvät pikkuhiljaa myös ”vihreistä laivoista” ei jää vain puheeksi. tään parhaalla mahdollisella tavalla ja mi- telakoiden alihankintayrityksissä. ”Toimialalla mietitään näitä teemoja koko ajan ja energiatehokkuutta tavoi- ten siitä saadaan suodatettua järkevää tietoa.” ”Tämä ei sinänsä poikkea muusta teollisuudesta, vaan kehitys on saman tellaan kautta linjan”, Rönnberg summaa. Käytännön tasolla digivallankumous suuntaista”, Kaljala pohtii. Hänen mu- Yksi toimialaa muokkaava asia on tarkoittaa, että huoltotiimit eivät odota ko- kaansa laatu- ja ympäristöstandardien li- painolastivesiä koskeva yleissopimus, jon- neen hajoamista ja sitten kiskaise savuavaa säksi joissakin tapauksissa saattaa tulla ky- ka odotetaan tuleva