seatec 2016 - Page 4

PÄÄKIRJOITUS TEHTÄVÄ POHJOISESSA 2016 Arktisten merien liiketoimintamahdollisuudet ovat pitkälti vielä kartoittamatta – saati hyödyntä- JULKAISIJA mättä. Jäänmurtajistaan tunnetun Suomen voi ajatella omaavan tiettyä ”kotikenttäetua” tällä sa- PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki Puh. 020 162 2200 info@publico.com www.publico.com ralla. Pohjoisen ulottuvuuden esitaistelijan soisi profiloituvan kyseisellä areenalla nykyistä paljon tomerammin. Tekes otti viime vuonna kopin tästä teemasta ja lanseerasi Arktiset meret -ohjelman (2014– 2017), jonka budjetti on 100 miljoonaa euroa. Rahoituksesta hiukan yli puolet tulee yrityksiltä. Mukana talkoissa on Euroopan unioni, joka rahoittaa meriteollisuutta kiinnostavia tutkimus- ja innovaatiohankkeita Horisontti 2020 -ohjelmasta. Mistä sitten oikein on kysymys Arktiset meret -ohjelmassa? – Tekesin mukaan ykköstavoit- TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen teena on edesauttaa uusien liiketoimintojen syntymistä merenkulun ekotehokkaissa ratkaisuissa sekä merialueiden luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä. Ohjelman keskeisiä liiketoiminta-alueita ovat laiva- ja meriteollisuus, arktinen ja muu meriliikenne, offshore-teollisuus sekä ym- GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä päristöteknologia. Tekesissä toivotaan, että ohjelman projekteissa syntyvät tuotteet ja palvelut edistävät kestävää ja ekotehokasta liiketoimintaa globaalisti. Suomalaisille yrityksille luodaan mahdollisuuksia PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa uusille alueille sekä uudistua uusilla tuotteilla, liiketoimin- Jaakko Lätti tamalleilla ja palveluilla. Arktinen alue on myös äärimmäisen haavoittuva. Tästä syystä ympäristötietoisuus ja ekotehokkuus eivät voi olla päälleliimattuja asioita projekteissa, vaan ohjelman ytimen on oltava vihreä. Mahdollisiksi liiketoiminnan keihäänkärkialueiksi on kaavailtu mm. pohjoisten luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä, arktisten logistiikkajärjestelmien kehittämistä ja uudenlaisen ener- TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Matti Välimäki gia- ja ympäristöteknologian luomista. Matkan varrella on mahdollista kasvattaa yritysten asiakasymmärrystä ja kehittää arktisiin olosuhteisiin räätälöityjä ratkaisuja ja liiketoimintamalleja. Samalla verkotetaan suomalaisia toimijoita arktisten alueiden investointiprojekteihin ja yhteistyökump- PAINOPAIKKA paneihin, sillä omat resurssit eivät kaikkeen riitä. PunaMusta Oy Arktiset meret -ohjelman takana on Tekesin rahoittama SMARCTIC-hanke (2013–2014) jossa pyrittiin löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia arktiseen toimintaympäristöön. Arktiseen ympäristöön keskittynyt tulevaisuusverstas tunnisti uusia tuulia ja tuoreita liiketoimintamahdollisuuksia mm. hyödyntämällä tutkija ­Yrjö Myllylän kehittämää megatrendin synonyymikäsitet- KANSIKUVA Aker Arctic Technology Oy tä, vahva ennakoiva trendi ­(strong prospective trend), jotta tulevaisuudesta saadaan parempi ote. ’SMARCTIC – A Roadmap to a Smart Arctic Specialization’ -loppuraportin mukaan taustalla vaikuttaa koko joukko ”globaalimuutoksen” ajureita: ilmastonmuutos, energian kysyntä, öljyn ja raaka-aineiden hinnat, matkailu, maailmanlaajuinen kuljetus, kaupungistuminen, maailman väes­ tönkasvu, teknologioiden kehittyminen…Haasteita taas tarjoavat pitkät etäisyydet, syrjäinen sijainti, eristyneisyys, harva asutus ja vaikeat ilmasto-olosuhteet. Hankkeessa myös tunnistettiin erilaisia – Suomen näkökulmasta relevantteja – arktisen alueen strategioita: keihäänkärkistrategia (keskittyminen arktiseen meriteknologiaan ja meriliikenteeseen liittyvään osaamiseen); kurkiaura-lähestymistapa (kärkialan rinnalle nostetaan valitut vahvan arktisen osaamisen alat); ja arktinen kokeilukulttuuri (painotetaan kokeilukulttuuria innovaatiopolitiikassa ja arktisen teknologian kehityksessä). Aika näyttää, mikä näistä poluista johtaa parhaiten perille. Varmaa on vain se, että Smarctic-hankkeen esittelemä neljäs strategia kannattaa pit