seatec 2014 - Page 11

lat, Venäjä ja Brasilia, ovat torjuneet tä- gia, otetaan entistä tehokkaammin käyt- tä kehitystä asettamalla kotimaisuusvaati- töön tälläkin perinteisellä alalla. Lisäk- muksia omille alustilauksilleen. Työryhmä si kansainvälinen liiketoimintaosaaminen toteaa, että tämä ei kuitenkaan voi olla tulee entistä tehokkaammin kytkeä alan Suomen tie. koulutuskokonaisuuksiin. Raportissa todetaan, että marineteollisuuden nahanluonnissa tarvitaan IMPIVAARASSA EI OLE ensinnäkin useita (5–6) veturiyrityksiä tai TELAKKAA konsortiota, joiden imussa pienemmätkin Kansainvälisyys ei muutenkaan voi olla yritykset voivat kasvaa, kehittyä ja kansain- mikään mörkö marine-puolella. Niin Sak- välistyä. saan valuneita risteilijätilauksia kuin Rans- Tämä puolestaan edellyttää, että alan kan Oasis III:kin rakennetaan osaksi suo- tutkimukseen ja koulutukseen edelleen pa- malaisin voimin. Helsingin telakan taas pe- nostetaan, Johansson huomauttaa.”Meillä lasti venäläisten mukaantulo. on ihan hyvä lähtötaso, yliopistopuolella ”Meriteollisuudessa tilanne on juu- keihäänkärkinä Aalto-yliopisto ja Tampere, ri näin – yhä enenevässä määrin tiivisty- ja pienemmässä määrin Turku ja Lappeen- vä kansainvälinen yhteistyö on tulevaisuut- ranta. Näissä tehdään hyvää tutkimusta”, ta”, Johansson toteaa ja muistuttaa, että Johansson toteaa, mutta lisää että laitos- yksikään maa ei toimi yksinään umpiossa, ten infrastruktuuri uhkaa hajota käsiin. vaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. ”Esimerkiksi vanhat tutkimusaltaat ”Toiminta on jo nyt laajasti kansain- ovat rapistumassa ja uudet kalliita”, hän välistä ja tämä ei tule muuttumaan, päin- kuvailee. vastoin.” ”Kysymyksessä ei silti ole pelkkä Johansson huomauttaa, että nyt kun infraongelma: rahaa tutkimushankkeisiin kysytään, missä laivat huomenna rakenne- pitäisi myös saada.” taan, tämä ei voi olla ainoa asia, millä on Esimerkiksi Aalto-yliopiston arktisen painoarvoa. meriteollisuuden osaamista koskevaa tut- ”Relevantimpi kysymys on se, onko kimustoimintaa on työryhmän mukaan suomalainen teollisuus mukana, kun lai- vahvistettava pikaisesti. Toiveiden tynny- voja tehdään.” rissä on myös, että uudet teknologiat, kuten esimerkiksi peli- ja simulointiteknolo- SAMI J. ANTEROINEN Offshore pois paitsiosta M yös offshore-teollisuus on Suomessa kasvuala, jon- ka kasvumahdollisuuksia voidaan edistää alan liiketoiminnan kehittämisohjelmalla. Offshore-toimialan yksi keskeinen määrittelevä tekijä on siihen liittyvät erittäin korkeat turvallisuus- ja laatuvaatimukset. Offshore-toimialan liiketoiminnan kehittämisohjelma voisi sisältää mm. suomalaisten konepajayhtiöiden koulutusta offshore-toimialan laatuvaatimusten täyttämiseksi, linjataan Meriteollisuus 2020 -raportissa. Kasvattamalla suomalaisten yritysten osaamista laatuvaatimusten toteuttamisessa on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa myös telakoiden tuotevalikoimaa. Tällöin offshore-teollisuuden merkitys voisi kasvaa entisestään ja nykyistä syklisyyttä voitaisiin vähentää. Mahdollinen tavoite voisi esimerkiksi olla, että SPAR-runkojen lisäksi Suomessa rakennetaan työsisällöltään monipuolisempia tuotteita, joissa voidaan hyödyntää myös laivatelakoiden ja konepajojen osaamispotentiaalia ja kapasiteettia. Tällaisia voisivat olla myös laajenevasti käyttöön otettavat vedenalaistuotannon (subsea) rakenteet ja laitteet. Raportin mukaan suomalaisten offshore-yritysten toimintaa kehittämällä voidaan mahdollistaa yritysverkoston itsenäistyminen aikaisempaa paremmin. Kotimarkkinoiden puuttuessa kriittistä on löytää oikeat kanavat markkinoille, määritellä kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut, joihin fokusoidaan, ja asemoitua arvoketjussa kilpailukyvyn kannalta oikein. SAMI J. ANTEROINEN seatec 2014 9