proresto 2/2015 - Page 8

TOIMITUKSELTA ROSKARUOKAA RUOKAHÄVIKKI PUHUTTAA globaalisti ja paikallisesti, ammatillisesti ja yksityisesti. Kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta jopa 30–50 prosenttia arvioidaan päätyvän hävikkiin. Siis jopa puolet – planeetalla, jossa nälkä koskettaa päivittäin miljoonia ihmisiä. Syömättä jäävä ruoka on tragedia, joka lisää ruuantuotannon ympäristövaikutuksia ja kuluttaa niukkoja luonnonvarojamme. Samalla se pitää yllä ruuan korkeaa hintaa ja nakertaa maailman ruokaturvaa. Suomessa valtiovaltakin on huomannut ongelman. Esimerkiksi maaja metsätalousministeriössä laadittu ilmasto-ohjelma nostaa hävikin vähentämisen yhdeksi tärkeimmistä ruokasektorin keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.   Ohjelman mukaan ensimmäinen tehtävä ruokahävikin vastaisessa taistelussa on tiedonkeruu. Ruokahävikin tilastointia, seurantaa ja tutkimusta on kehitettävä, jotta tiedetään, minkä suuruista ruokahävikki on – ja osataan varmuudella sanoa, missä ja miksi sitä syntyy. Suomessa Luonnonvarakeskus on selvittänyt ruokahävikkiä koko elintarvikeketjun pituudelta. Luonnonvarakeskuksen mukaan hävikkiin päätyy maassamme noin 10–15 prosenttia kaikesta tuotetusta syömäkelpoisesta ruuasta. Jokaista suomalaista kohden roskiin heitetään noin 80–100 ruokakiloa vuosittain. Myös EU haluaa taltuttaa ruokahävikin. Komissio kokosi syksyllä 2014 asiantuntijatyöryhmän kartoittamaan hävikin tasoa eri jäsenmaissa. Siitä, voidaanko ruokahävikkiä saada kuriin hallinnollisilla päätöksillä tai lainsäädännöllä, voi olla montaa mieltä. EU:n toimet tällä areenalla ovat tervetulleita, mutta kaikki lähtee silti ihmisten asenteista, niin koti- kuin ammattikeittiöissä. Mikä sitten on ammattikeittiöiden tilanne? Arvioiden mukaan yli viidesosa suomalaisten ammattikeittiöiden ruoasta päätyy roskiin. Tämä on kestämätöntä sekä ympäristön että kukkaron kannalta. Pienentämällä hävikkiä säästetään selvää rahaa. Tähän ei tarvita poppakonsteja, vaan enemmänkin vanhojen hyvien oppien tunnollista noudattamista. Muista laatia ruokalista raaka-aineiden mukaan eikä päinvastoin; pidä ’first in, first out’ kunniassa; trimmaa raaka-ainevarasto mahdollisimman pieneksi; vaadi joustavia toimituksia ja selvitä, ovatko päivittäistoimitukset mahdollisia. Näillä pääsee jo pitkälle. Radikaalimpiakin innovaatioita toki tarvitaan. Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi helmikuussa uuden tutkimuksen, jonka mukaan Pohjoismaiden ruokapankit jakavat vuosittain yli kolme miljoonaa ateriaa, jotka on valmistettu pois heitettävästä ruoasta. Yllättääkö tieto? – Sen pitäisi, sillä alueella on vain kolme ”virallista” ruokapankkia. Tutkimus muistuttaa myös kuinka tärkeää on järjestää ruoan paikallinen uudelleenjako vähittäiskauppiailta ja ruoan tuottajilta suoraan hyväntekeväisyysjärjestöille. Kolme ruokapankkia jakoi noin 1,6 miljoonaa ateriaa, kun taas suoran uudelleenjaon osuus oli vähintään 2–3 kertaa niin paljon.   Ruoan uudelleenjako on hyvä esimerkki sosiaalisesta innovaatiosta, jonka tuloksena käytössä Lukeaksesi sähköisen proreston tableteilla tai olevia resursseja hyödynnetään tehokkaammin ja tuotetaan sekä ympäristöhyötyä että sosiaalista älypuhelimilla klikkaa hyötyä. itsesi osoitteeseen: Euroopassa on 257 rekisteröityä ruokapankkia, jotka yhdistävät ylijäämäruokaa tarjoavia www.proresto.fi yrityksiä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä toisiinsa siten, että ruoka-apua tarvitseville voidaan tarjota   aterioita. Ruokapankit luetaan oikeudellisesti elintarvikealan toimijoiksi, ja niiden tulee täyttää mm. Lehden sähköisen elintarviketurvallisuussääntöjen vaatimukset. version lukeminen Täällä Suomessa Eviraa on kiitelty sen taannoin julkaisemasta ruoka-apuohjeesta, joka on ei vaadi erillisiä edistänyt ruokalahjoitusten antamista kaupoista. Samaten koulujen ruokaloista voidaan lahjoittaa yli tunnuksia ja on täysin jäänyt ruoka sitä tarvitseville. maksutonta. JUSSI SINKKO 6 proresto 2/2015