proresto 2/2014 - Page 8

TOIMITUKSELTA PÄRSTÄKERTOIMEN PALUU SUUPIELET EIVÄT ole ylöspäin kaikissa suomalaisissa elintarvikealan yrityksissä. Oiva-raporttien laittaminen esille muuttui alan yrityksille pakolliseksi vuoden alusta. Eviran määräys valvontatietojen julkaisemisesta koskee kaikkia 1.5.2013 jälkeen Oivan mukaisesti tarkastettuja myynti- ja tarjoilupaikkoja. Sisäänkäyntien yhteyteen tulee laittaa alkuperäinen, postitse toimitettava Oiva-raportti. Millainen naama ovella lymyää? Yrittäjien mielestä ilme saattaa olla turhan vakava, vaikka ruoka olisi taivaallista ja hygienia-asiat loistavalla tolalla. Ensimmäiset tuhat tarkastettua vähittäiskauppaa ja ravintolaa antoivat vähän osviittaa tulevasta. Näistä 31 % sai parhaan arvosanan, seuraavaksi parhaan eli hyvän sai tukeva enemmistö (53 %) ja arvosana ”korjattavaa” annettiin 14 prosentille. Kaksi prosenttia nappasi huonon arvosanan. Yleinen elämänkokemus tukee ajatusta, että jos käydään 50 ravintolassa, ainakin yhdessä niistä saattaa olla jotain mätää. Tässä ei ole suurta ongelmaa saati epäsuhtaa. Mutta kentältä tulleiden viestien perusteella ”korjattavaa”-viivanaaman saa aika helposti – ja syistä mitkä eivät liity itse ruokaan ja sen terveellisyyteen mitenkään. Kukaan ei saa ruokamyrkytystä, jos vaatteet ovatkin sinä päivänä takahuoneessa eivätkä niille tarkoitetussa taukotilassa – tai jos moppi on nojallaan kaappia vasten eikä kaapin sisällä. Tarkastajien toimista ja kommenteista suurin osa on ihan järkeviä, mutta pieni byrokratian jälkimaku viipyilee. Kritiikkiä on saanut osakseen myös itse hymynaama, joka taas on kaukana byrokraattisesta – helposti lähestyttävä ja ymmärrettävä systeemi siis, vai mitä? Vinonaama oven suussa voi kuitenkin olla ”kiss of death” monelle paikalle. Ihan tavallisellakin mielikuvituksella varustettu asiakas voi nimittäin alkaa miettiä, että tuliko ”korjattavaa”-merkintä siitä, että mappiin ei oltu arkistoitu työntekijöiden (voimassaolevien) todistusten/hygieniapassien kopioita oikein, vai siitä, että kokki ei aina jaksa pestä käsiään vessasta tultuaan. Kuluttajan mielessä pärstäkerroin kertoo ennen kaikkea ruoan saastumisen mahdollisuudesta – ja kun pieni pelko saa vallan, voi viivanaama kaataa kuppiloita kuin heinää. Vaihtoehtona naamameiningille voisi olla vanhat kunnon kouluarvosanat. Väki tuskin pakenee kauhun vallasta ravintolasta, jonka yleisarvosana on seiska. Eviraa voi kuitenkin kiittää siitä, että Oivaa on pohjustettu huolellisesti. Pilottiprojektiin 2010–2011 kuului rajatusti elintarvikemyymälöitä ja ravintoloita mm. Helsingissä, Heinolassa, Keski-Uudellamaalla ja Lappeenrannan alueella. Myös ulkomailta on haettu mallia. Ravintoloiden ja ruokakauppojen valvontatietoja julkaistaan mm. Tanskassa, Belgiassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Eviran mukaan Oiva on ottanut suurimmat vaikutteensa tanskalaisesta Smiley-järjestelmästä. Oiva rullaa eteenpäin ja vuoden 2014 alkuun mennessä noin kolmannes kohteista oli tarkastettu. Ne yritykset, joihin ei vielä ole tehty Oivan mukaista tarkastusta, voivat halutessaan laittaa sisäänkäynnin yhteyteen tiedon siitä, että ne kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin. Oiva-raportti tulee sitten aikanaan. Jos yritys markkinoi elintarvikkeita verkkosivuillaan, tulee yrityksen lisäksi linkittää Oiva-raportit avaussivulle näkyvälle paikalle. Yritysten tulee tehdä verkkosivuilleen linkitys raportteihin 1.7.2014 mennessä. Aiemmin määräaika linkityksen tekemiselle oli 1.1.2014, mutta yrityksille on annettu lisäaikaa tämän toteuttamiselle – joten ainakin tässä asiassa viranomaiselta on löytynyt myös joustoa. Huomisen tuulista kertoo myös se, että Oiva-raportteja voi etsiä myös mobiililaitteilla. Älypuhelimesta tuijottava apaattinen naama tuskin kuitenkaan on kovin kutsuva, joten monen pienyrittäjän tuska ei tällä viestintäinnovaatiolla väisty. JUSSI SINKKO 6 proresto 2/2014