giateollisuus on ollut tuntuvissa vaikeuksissa viime vuosina.
nousseet vähän isommat firmat, joilla on resursseja ja vahva
Globaali kilpailukyky on heikentynyt huolestuttavasti – ja jotta
visio – kuten Konecranes.
suomalainen teknologia-ala menestyisi jatkossa, on sekä toi
mintaympäristön että yritysten uudistuttava.
Jorma Turunen katsoo, että digitalisaation seuraava vaihe
pitää toteuttaa taiten, jotta sinivalkoiset yritykset pääsevät taas
vauhtiin. Suomalaisissa pk-konepajoissa on ikään kuin kah
”Konecranesissa palvelubisnes on tullut vahvasti muun lii
ketoiminnan rinnalle. Esimerkiksi asentamalla antureita nostu
reihin on saatu tietoa, jota on ryhdytty seuraamaan ja jalosta
maan – kaikki loppuasiakkaan parhaaksi.”
Turunen lainaa Konecranesin ex-toimitusjohtaja Pekka
den kerroksen väkeä digiasioiden suhteen: löytyy firmoja,
Lundmarkia, joka on todennut oikeanlaisen digiosaamisen
joissa on koodaajia yhtä paljon kuin rautakouria, ja toisaalta
kehittämisen yrityksissä olevan se kaikkein pahin pullonkaula
pajoja, joissa sähköisen viestinnän viimeinen sana on faksi.
tällä hetkellä. Jos suuretkin yritykset kamppailevat osaamisva
”Digitalisaatio on jo terminä sellainen, että sitä vähän vie
jeen kanssa, ongelma on vielä paljon suurempi pk-puolella.
rastetaan. Voi olla viisaampaa pilkkoa digitalisaatio ikään
Tällöin maltti on valttia, vaikka digitaalisuus on yhtä lailla
kuin pienempiin osiin ja lähteä liikkeelle siitä, että nyt yksin
tämän päivän kuin huomisen juttu.
kertaisesti haetaan uusia, parempia käytäntöjä.”
”Tässä vaiheessa on tärkeintä määritellä ja rajata, mitä
digitaalisuus tarkoittaa juuri kyseisen yrityksen kannalta”, Turu
Konttaa – kävele – juokse – lennä!
nen opastaa.
Kun yritys ensin oppii kävelemään – talosta löytyy vaikkapa
sähköiset katalogit, verkkokauppa, hakukoneoptimointi, mark
Kiertotalous 2.0
kinointiautomaatio – voi mennä ja ostaa piikkarit eli kurkistaa
Siinä missä digipuoli on joillekin pajoil