Isojen poikien leikkikenttä ? Ackerman katsoo , että tällaiset kempit , konecranesit ja koneet vievät toimialaa eteenpäin digipuolella , koska volyymit ovat isoja ja näin saavutetut hyödyt todella kouriintuntuvia . Pk-pajojen kohdalla on selvää , että resursseja ei ole rajattomasti ja IoT-siirrot pitää miettiä huolella . Ackermanin mukaan pikkupajojen ei ole yhtä helppo havaita ” matalalla roikkuvia hedelmiä ”, mutta – tästä huolimatta – hän rohkaisee kaikkia alan toimijoita digiloikkaan :
” Teollisen internetin ratkaisut auttavat yritystä hahmottamaan oman bisneksensä paremmin ja korostamaan niitä asioita , mistä kilpailuetua voi saada . Tästä on väistämättä hyötyä , olipa toimija sitten iso tai pieni .”
Esimerkiksi entistä parempi etävalvonta on yksi niistä asioista , joista kentällä puhutaan . Gartnerin toteuttaman ’ Etävalvonnan ja ohjauksen näkymät Suomessa ’ -tutkimuksen mukaan suomalaisista tai Suomessa toimivista teollisuusyrityksestä 72 % hyödyntää etävalvontaa tai -ohjausta liiketoiminnassaan .
Ackerman huomauttaa tähän , että luku kuulostaa hyvältä , kunnes pureutuu syvemmälle tutkimukseen : etädiagnostiikkaa nimittäin hyödyntää vain noin 40 % teollisuusyrityksistä , kun vastaava luku on noin 65 % energia- , vesi- ja jätehuollon tai terveydenhuollon laitteiden kohdalla . ” Näyttää siis siltä , että teollisuusyrityksissä suhtaudutaan ohjelmistopohjaiseen tekemiseen vielä varsin konservatiivisesti ”, Ackerman harmittelee .
” Tuulilasi puhtaaksi ” Ackermanin mukaan konepajojen kannattaa kiinnostua IoTmaailmasta , sillä verkkoon kytketyt älykkäät tuotteet ja palvelut mahdollistavat yritykselle entistä tehokkaammat toimintatavat , kun reaaliaikainen näkyvyys sisäisiin prosesseihin ja asiakkaan todelliseen tarpeeseen paranevat . ” Olemassa olevan liiketoiminnan tehostaminen ja pääoman tehokas käyttö ovatkin ensimmäinen keskeinen tavoite teollisen internetin soveltamiselle – ja vaikutukset kyllä näkyvät merkittävästi yrityksen kustannuksissa ja tasearvossa ”, Ackerman uskoo .
Toinen merkittävä tapa soveltaa teollista internetiä on kehittää olemassa olevia tuotteita ja palveluita entistä älykkäämmiksi sisällyttämällä niihin uusia ominaisuuksia , lisäämällä asiakasräätälöintiä ja parantamalla käytettävyyttä . Näin voidaan nostaa nykyisen liiketoiminnan asiakasarvoa , ja sitä kautta saada aikaan yritykselle uutta kilpailuetua sekä liikevaihdon ja kannattavuuden kasvua .
Uutta keskustelukulttuuria Hyötyjen ytimessä on tieto , joka tavallaan ” saa siivet ” teollisen internetin myötä . Kun koneet itse antavat vinkkiä konttorille , että huoltoaika pitäisi varata , siirrytään samalla maailmaan , jossa tarpeettomat tuotannon seisokit saadaan minimoitua viimeisen päälle . Koneiden sielunmaailman lisäksi avautuu myös asiakkaan pääkoppa :
” Koneiden käyttöprofiileista nähdään suoraan , miten
”
Teollisen internetin ratkaisut auttavat yritystä hahmottamaan oman bisneksensä paremmin .
asiakas konetta käyttää ja millaisiin asioihin tämä panostaa . Näin voidaan täsmäkehittää uusia palveluja ja tuotteita .”
Ackermanin mukaan IoT luo myös parempaa kokonaiskuvaa tilanteesta : moni ongelma pajalla ei itse asiassa liity vain yhteen juttuun , vaan takana voi olla kokonainen vyyhti .
” Teollinen internet läpivalaisee ongelmakohdat entistä paremmin .”
Ja kun koneeseen tulee vika , sen ” musta laatikko ” kertoo aika tarkkaan , millaisesta probleemasta on kysymys . Tätä kautta vian selvittäminen ja korjaaminen nopeutuu .
Jalkautus vai jaskautus ? Ackerman tuo esille myös mielenkiintoisen , hiljaiseen tietoon liittyvän seikan . Kun aikaisemmin tehtaalla luotettiin ” Jaskaan ”, vanhaan konkariin , joka tuntee talon ja sen koneet kuin omat taskunsa , IoT mahdollistaa viimein sen , että järjestelmä itse ” jaskautuu ” ja alkaa oppia yhtä ja toista – sekä soveltaa oppimaansa . Vanhan koulukunnan ” konekuiskaajat ” voivat hyvillä mielin suunnata eläkkeelle ilman , että näiden tietotaito katoaa maailmasta .
” Nythän on vielä tilanne , että jos joku tietty avainosaaja on poissa jonain tiettynä päivänä kun jotain ikävää tapahtuu , niin konesalin lattialla voidaan olla aika neuvottomia .”
Kulmahuoneessa ei yleensä olla yhtään sen viisaampia . Gartnerin tekemän tutkimuksen mukaan jopa 70 % johtajista kertoo kylläkin saavansa uusia näkemyksiä datasta , mutta vain 30 % pystyy toimimaan tämän tiedon perusteella .
Tietoa on siis saatavilla ennennäkemättömän paljon – mutta jopa pomoporras nostaa herkästi kädet pystyyn sen edessä . n
48 prometalli 3 – 4 / 2016