hyvä, sillä vuosittain otetaan aikuisopiskelijoita parikymmentä
HYRIASSA HUOLTA:
insinööriä opiskelemaan diplomi-insinööriksi.
Martikainen toivoo, että jatkossa asia ymmärretään
paremmin ja asioita pystytään tarkastelemaan kokonaisvaltaisemmin.
”Täydennyskoulutus on jatkossa entistä tärkeämpää, sillä
perusopiskelijoiden määrä pienenee, mutta tekemisen tarve ei
häviä mihinkään. Lisäksi maailmaa muuttuu entistä kiivaampaan tahtiin ja myös uusien asioiden omaksuminen on entistä
JÄÄKÖ CEMERKINTÄ PAJOILLA
HAKEMATTA?
tärkeämpää”, hän summaa.
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
LUTilla kansallinen vetovastuu
Hitsaus on ollut painopiste LUTissa 1980-luvun alusta lähtien,
jolloin perustettiin Suomen ainoa hitsaustekniikan professuuri.
Tilanne on sama vielä tänäkin päivänä: koululla on kansallinen vastuu korkeimmasta hitsaustutkimuksesta ja -koulutuksessa.
”Täydennyskoulutus on jatkossa
entistä tärkeämpää.”
Metallialan täydennyskoulutusta annetaan
myös Hyriassa. Opettaja Markus Mäkelä
kertoo, että talossa järjestetään etupäässä
hitsauspätevyyskokeita.
”Muuten yrityskoulutus on meillä vielä aika suppeata.”
Alan opettajana jo yli 20 vuotta toiminut Mäkelä kui-
LUTin suunnittelema ja rakentama robottihitsauksen täyden-
tenkin ihmettelee, että yritykset eivät ole tungeksimassa kou-
nyskoulutusohjelma taas sai kansainvälisen hyväksynnän Inter-
lutuksiin – syytä nimittäin olisi. Heinäkuussa 2014 CE-mer-
national Institute of Weldingin (IIW) kokouksessa tammikuussa
kintä tulee kaikilla rakentamiseen terästuotteita toimittaville
2013 Pariisissa – mikä ei ole aivan pieni asia kansainvälises-
konepajoille pakollisiksi. Tämä tarkoittaa, että pajoilla tulee
tikään.
olla kirjallinen sertifioitu laatujärjestelmä sekä laatujärjestel-
Mika Häkkinen, General Manager, Quality Assurance,
Wärtsilästä kertoo että myös metallijätti on käyttänyt LUT:in
koulutuspalveluja – ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Häkki-
män mukainen toiminta läpi linjan.
”Konepajoilla ollaan ihmeellisessä horroksessa asian
suhteen”, Mäkelä toteaa.
nen itsekin osallistui pari vuotta sitten kansainvälisen hitsaus-
”Olen saanut kymmenkunta yhteydenottoa yrityksiltä
koordinaattorin kurssille, eikä piilottele tyytyväisyyttään kurs-
tämän asian suhteen – eli eipä kovinkaan paljon, kun ottaa
sin antiin:
huomioon että muutos koskee noin 3 000 yritystä.” Mäke-
”Kyllä kyseessä oli loistava paketti ja ehkä paras koulutus
län mukaan Dekraa oli asian tiimoilta lähestynyt 50–60 yri-
mikä on vastaan tullut”, Häkkinen toteaa ja kiittelee loistavia
tystä, joten edes luokittajan puhelimet eivät soi erityisen
luennoitsijoita, harjoituksia ja materiaaleja.
kuumina.
”Lisäksi kurssi oli hyvin jäsennelty ja muodosti loogisen
kokonaisuuden.” Kymmenen viikkoa kestäneeseen kurssiin
Älä nuku onnesi ohi
kuului koulutusta sekä Lappeenrannassa että Vaasassa.
Mutta eikä konepajoissa sitten ymmärretä, että työt uhkaavat loppua kuin seinään ilman CE-merkintää? Mistä nykyi-
Muutoksen raju luonne
nen ’pää pensaaseen’ linja johtuu – vai aikovatko kaikki
Häkkisen mukaan Wärtsilässä panostetaan laadukkaaseen
alan toimijat havahtua toimintaan viime tingassa? – Mäke-
koulutukseen, koska alan megatrendit nostavat bisneksen vaa-
län mukaan erityisesti pienissä yrityksissä pelätään, mitä
timustasoa jatkuvalla syötöllä. Hänen mukaansa tilanne oli
lysti maksaa ja sen tähden vitkutellaan.
aivan erilainen vielä 5–10 vuotta sitten: nyt on oltava koko
ajan skarppina, jos mielii pärjätä.
”Esimerkiksi supply chain pitenee koko ajan, stakeholdereita tulee lisää ja koko kuvion hanskaaminen on entistä vaativampaa.”
LUTin järjestämä oppi oli niin hyödyllistä, että Wärtsilässä
”Firmoissa ei ole ymmärretty, että hintalappu riippuu
toteutusluokasta. Esimerkiksi peruslinjaa edustava staattinen
kuorma sinänsä ei paljon maksa”, Mäkelä toteaa.
”Jos taas tehdään teräsrakenteita ydinvoimalaan, kustannus on suurempi”, hän vertailee.
”Toisaalta suunnittelutoimistot, joiden tehtävänä toteu-
on patistettu myös alihankkijoita käymään koordinointikurs-
tusluokkien määritys usein on, eivät ole haasteen tasalla
silla.
nekään”, Mäkelä kuittaa.
”Siitä on selkeästi hyötyä myös heille”, Häkkinen toteaa.
40 prometalli 2/2014
”Paremmin pitäisi olla hereillä myös siellä päässä.”