KUVA: ABB
mutta nyt puhutaan laitteista, jotka voivat olla vaarallisia, mikäli puutteellisen valaistuksen takia tehdään virheitä tuotannossa”, Riikkula toteaa. Riikkulallekin on tuttu tilanne, jossa ison hallin kaikki
”Tarkkuutta ja pientä toleranssia vaativissa tehtävissä on suositeltavaa käyttää korkeampaa valaistusvoimakkuutta kuin muissa työtiloissa.”
lojen sähkölaskussa – ja joskus enemmänkin. ”Esimerkiksi jos konepajalla on valaistus vaikkapa vuodelta 1985, toteutunut säästö on 80 prosentin luokkaa.” Helvar on saanut säästöjä
valot ovat yhden kytkimen takana – ja kaikki valot palavat kaiken aikaa. ”Nykyaikaisten ratkaisujen avulla esimerkiksi valon värinä pystytään eliminoimaan kokonaan.” Riikkula muistuttaa, että vaikka kaikki eivät näe valon värinää tietoisesti ollenkaan, tutkimusten mukaan aivot kuitenkin reagoivat siihen. ”Uudet ohjausjärjestelmät ovat monipuolisia ja esimerkiksi työtehtävien ja iän mukaan voidaan suorittaa räätälöintejä”, Riikkula kertoo ja lisää, että valaistusstandardit tavataan rakentaa keski-ikäisten tarpeiden mukaan. ”Nuoret tarvitsevat valoa vähemmän, eläkeikää lähestyvät työntekijät taas jopa kaksi kertaa enemmän”, hän vertailee. Kiinnittämällä näihin asioihin huomiota saadaan tuottavuus paremmalle tolalle: ”Valo on ilmanlaadun ohella se keskeinen asia työpaikoilla”, Riikkula toteaa. Riikkulan mukaan investointi parempaan valaistukseen kannattaa, sillä saavutettavissa ovat 70 prosentin säästöt va58 prometalli 2/2013
aikaan joko loistelamppuja tai ledejä käyttämällä. Riikkulan mukaan onkin yllättävää, että vaikka LED on niin kovassa nosteessa, voidaan loistelamppuratkaisulla yhä saada parempi lopputulos aikaiseksi. Silti ledit tulevat vahvasti: ”Kyllä ledit ovat parantaneet laatua