KOLUMNI
Matti Vanhanen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Kirjoittajan mielestä ongelmana on se, että onnistuneessakaan sukupolvenvaihdoksessa perheen nuori pystyy harvoin ostamaan yritystä vanhemmiltaan ainakaan kokonaan.
SUKUPOLVENVAIHDOKSILLA VAUHTIA TALOUTEEN
Suomen Pankin kesäkuisen katsauksen mukaan Suomi on viidessä vuodessa menettänyt 20 prosenttia suhteelli sesta osuudestaan maailmankaupassa. Markkina-alueillamme maailmankauppa kasvoi, mutta meidän osuutemme supistui. Taustalla on tärkeiden vientialojemme – paperin ja matkapuhelinten – vaikeudet. Pääviestiksi kuitenkin jää se, että talousongelmamme syyt löytyvät vientimarkkinoiden sijaan itsestämme. Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen korosti tuloratkaisuihin liittyen sitä, että peräti 150 000 suomalaista saa työnsä teknologiateollisuuden alihankintayrityksistä, mikä on lähes kymmenesosa yksityisen sektorin työpaikoistamme. Nämä yritykset ovat myös vientimme kannalta avainasemassa. Kustannuskilpailukyky ei toisin sanoen olekaan mikään abstrakti kansantalouden ylätason kysymys. Kilpailukyky on aina yrityskohtaista. Siksi olisikin tärkeää löytää toimintatapa, joka tuo yrityskohtaista joustokykyä kustannuksista päätettäessä. Ratkaisevaa on se, pärjääkö yrityksen tarjous kiinalaiselle, korealaiselle tai saksalaiselle kilpailijalle. Hyvin monet näistä yrityksistä ovat myös perheyrityksiä. Perheyritysten liiton barometrin mukaan peräti noin 40 prosenttia teollista toimintaa harjoittavista perheyrityksistä olisi vetäjän iän puolesta valmis sukupolvenvaihdokseen lähimmän viiden vuoden kuluessa. Näiden yritysten ja niiden työpaikkojen ja investointimahdollisuuksien näkökulmasta olisi äärimmäisen tärkeää, että sukupolvenvaihdokset voitaisiin toteuttaa siten, että myös yrityksen tase säilyisi oman pääoman osalta kunnossa. Ongelmana on se, että onnistuneessakaan sukupolvenvaihdoksessa perheen nuori pystyy harvoin ostamaan yritystä vanhemmiltaan ainakaan kokonaan. Nykyinen perintö- ja lahjavero on useimmiten maksettava osingoilla, joita osakkaat joutuvat nostamaan maksaakseen lahjaveron. Kokonaisrasitusta lisää se, että osingoista on maksettava ensin osinkovero. Yritys onkin nuorten vetäjien astuessa remmiin usein taseeltaan heikko ja mahdollisuudet kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin näin ollen kaventuneet.
38 prometalli 2/2013
Millainen muutos auttaisi yrityksiä pysymään sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin kasvukykyisenä ja dynaamisena? Esityksemme on, että perintö- ja lahjavero korvattaisiin myyntivoittoverolla. Omaisuuden arvonnousua verotettaisiin jatkossakin, mutta vero maksettaisiin omaisuutta realisoitaessa, jolloin myyjälle syntyy todellista myyntituloa. Rahoitustilanne on pankkien sääntelyn myötä muuttunut sellaiseksi, että yritys tarvitsee aikaisempaan verrattuna enemmän omaa pääomaa investointien toteuttamiseen. Siksi sukupolvenvaihdostilanteissa ei useinkaan ole mahdollista eikä järkevää puuttua liikaa yrityksen taseeseen. Taseen heikentäminen vaikuttaa samalla myös yrityksen asemaan ja reittaukseen lainamarkkinoilla. Haettaessa eväitä uuteen kasvuun on tärkeää kiinnittää huomiota uuden kasvun vaatiman rahoituksen edellytyksiin. Edellytykset on helppo määritellä: yrityksen on pitkäjänteisesti vahvistettava omaa pääomaansa, jotta sillä on mahdollisuuksia saada kasvun vaatimaa rahoitusta pankeista järkevin ehdoin. Sukupolvenvaihdosten toinen suuri kysymys on jatkajan innostaminen vastuun ottamiseen. Perheyritysten liitto tarjoaa esimerkiksi erilaisten valmennusohjelmiensa kautta sukupolvenvaihdokseen valmistautuville nuorille kokemuspohjaista tietoa ja näkökulmia yrityksen jatkamiseen. Sukupolvenvaihdos on perheen sisällä, luopujan ja jatkajan, ja koko perheen kannalta aina eniten henkinen prosessi. Siihenkin voi valmistautua. Monessa perheyrityksessä sama prosessi on käyty läpi aikaisemmin ja monessa se on juuri nyt käynnissä. n Perheyritysten liitto ry on suomalaisten perheyritysten edunvalvonta-, valmennus- ja asiantuntijajärjestö, joka edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista, kasvollista omistajuutta. Liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 31 miljardia euroa ja jotka työllistävät noin 160 000 henkilöä.