”Näistä yrityksistä suurin osa on luonnollisesti valmistavaa teollisuutta, business-2-business-toimijoita, jotka myyvät tuotteitaan muille yrityksille”, Makkonen kuvailee Kiinaan rantautuneita koneenrakentajia. Valitettavasti suomalaiset kuluttajatuotteet löytävät markkinalle huomattavasti heikommin, ainakin jos asiaa pohditaan merkittävien volyymien kautta. Suomalaisten yritysten joukossa on niin isoja kuin pienempiäkin toimijoita, mutta marssi lohikäärmeen maahan on noudattanut sitä tavallista kaavaa: isot toimijat ovat avanneet tien ja muut ovat tulossa perässä. Esimerkiksi Metso on myynyt Kiinan paperikoneita jo 80 vuotta. Vastaavasti Koneen ensimmäinen tehdas Kiinassa avattiin 1998 – ja tällä hetkellä yh tiölä on maassa yli 350 toimipisteen verkosto ja peräti 8 900 l työntekijää.
”Marssi lohikäärmeen maahan on noudattanut sitä tavallista kaavaa: isot toimijat ovat avanneet tien ja muut ovat tulossa perässä.”
Kone on myös siinä mielessä edelläkävijä, että yhtiö on startannut Kiinassa jo T&K -toimintojakin – perinteisestihän tuotekehityspuoli säilyy kotimaassa. Huhtikuussa 2013 Kone virallisesti avasi uuden Kone Park -tuotantolaitoksen, suunnitteluyksikön ja tutkimus- ja kehityskeskuksen Kunshanissa, ItäKiinassa. Kone Park on yhtiön suurin tuotantoyksikkö ja noin 240 000 neliömetrin tiloissa toimii kolme hissitehdasta ja yksi liukuporrastehdas. Kun koko ei ratkaise Koneelle Kiina on tietysti myös asiakas: Kiina on Kunshanin selkeästi suurin yksittäinen hissi- ja liukuporrasmarkkina, mutta tehtaalla valmistettuja tuotteita viedään lisäksi yli 90 maahan.
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: KONE CORPORATION
Finpro Kiinan vientikeskuksen vetäjän Jari Makkosen mukaan koko ei kuitenkaan ole aina ratkaiseva tekijä Kiinan markkinoilla: kiinalaisilla on bisnes veressä ja he ovat kiinnostuneet ennen kaikkea rahanteosta myös pienempien suomalaisvalmistajien kanssa, jos kaupallistettavaa ja mielenkiintoista osaamista löytyy.
Aurinko nousee idästä – ja siellä kasvavat kovaa myös uuden bisneksen idut. Suomalainen konepajateollisuus on ottanut Aasian omakseen ja panostanut vahvasti etenkin Kiinaan. Jari Makkonen Finpron hallinnoimasta FinChi-innovaatiokeskuksesta kertoo, että maassa on tällä hetkellä yli 300 suomalaista yritystä, jotka toimivat suoraan Kiinassa omin paikallisyrityksin etabloituneina.
”Kun kiinalaiset tekevät yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa, he haluavat ensisijaisesti selvittää kuinka nopeasti ja kuinka paljon rahaa on mahdollista tehdä”, Makkonen toteaa. Kaikki muu on toisarvoista: siniset silmät ja luotettavuus eivät ole kummoisia diilintekijöitä Kiinassa, vaan suomalaisten on opittava puhumaan enemmän rahasta. ”Suomessa ajatellaan usein, että tuote ja teknologia ovat ne asiat, jotka ratkaisevat. Kiinalaisia ne eivät vältt ?p? 0??Z[????H Z 0? [???'KXZ???[? ?XXK???? L?? ??Y][H ???