Neljän vuoden ohjelmatoiminnan jälkeen yritykset raportoivat liiketoimintahyötyjä saavutetuksi jo lähes 100M€ eli puolet kokonaispanostuksista. T&K-toiminnassa hyödyt tulevat yleensä esiin vasta pitkän viiveen jälkeen, joten hyötyjen realisoituminen jo tässä vaiheessa näinkin tuntuvassa taloudellisessa muodossa ilahduttaa toimitusjohtajaa kovasti: ”Ei-omistajien saamat hyödyt ovat yllättävän monipuolisia ja suuria. Neljä vuotta sitten keskusteltiin, että HOKeista tulee suurten omisS tajayritystensä leikkikenttiä. Koneja metallipuolella suurin suhteellinen hyöty näyttää kuitenkin menevän pkyrityksille, jotka eivät omista meitä”, toteaa Kulmala. Onnistumisia on tullut laajalla rintamalla: FIMECC-ohjelmissa on kehitetty esimerkiksi uuden sukupolven laivasuunnitteluohjelmistoa, liikkuvien työkoneiden liikenteenohjausjärjestelmää ja kobolttituotannossa vaadittavan korkean liuospuhtauden varmistavaa ratkaisua. Yksi vaihto kerrallaan? Yhtenä johtotähtenä on, että FIMECCin ohjelmissa keskitytään johtamis- ja kehittämiskulttuurin muuttamiseen. Tavoitteena on vähemmän suunnittelua ja enemmän kokeilevaa tekemistä ja dynaamista ohjausta, linjaa Kulmala. ”Olemme tilanteessa, jossa kansainvälisen liiketoiminnan tempo nousee ja muutos kiihtyy. Tarvitaan nopeaa mukautumiskykyä ja tähän kuuluu uusien urien etsiminen pilottimaisella kokeilemisella.” Kulmalan mukaan julkiselta sektorilla on liiankin tuttu kuvio, jossa ensin suunnitellaan huolella ja pitkään ja sitten lähdetään jäykästi toteuttamaan tehtyä ohjelmapaperia. Tällainen toimintatapa ei mahdollista nykypäivänä vaadittavaa joustavuutta: ”Ennemminkin pitää päättää, mihin suuntaan ollaan menossa ja erinäiset detaljit ratkaistaan sitten matkan varrella, kulloistenkin olosuhteiden mukaan.” Vahva selkänoja Lokakuussa Kulmalalla tulee täyteen viisi vuotta FIMECCin nokkamiehenä. VTT:n tutkimusprofessorina aikaisemmin toiminut Kulmala näkee, että hyvää starttia on vauhdittanut se, että F IMECCin takana on erittäin vahva porukka alan toimijoita: Suomen noin 400 konepajasta organisaation toiminnassa mukana on 138. Puolet eli tarkalleen ottaen 68 yritystä edustaa pk-sektoria. Tällä hetkellä käytännössä kaikki konepajat, joilla on mainittavaa tuotek ehitystä, ovat mukana FIMECCissä. Lisäksi kone- ja metalliteollisuuden tutkimus- ja tuotekehityspanokset ovat pääosin säilyneet ennallaan samaan aikaan kun muut alat ovat kilvan karsineet T&K-panoksiaan. Kun FIMECC Oy perustettiin, toimialan T&K-panokseksi
12 prometalli 2/2013
raportoitiin 1,2 % liikevaihdosta – mutta vuoden 2011 tilastoissa alan T&K-panos olikin jo 2,1 %. Lukuja tärkeämpänä Kulmala pitää silti ilmapiiriä, ”pörinää”, joka viime vuosina on syntynyt. Hän kertoo marraskuisesta seminaarista Naantalin Kylpylässä, joka veti paikalle 270 ihmistä ohjelmiin osallistuvista yrityksistä. Tilaisuudessa ei ollut keynote-speakeriä, eikä mitään varsinaista vetonaulaa. Vain mahdollisuus keskus-
”Suomi on profiloitunut maana, jossa kyetään innovoimaan vaativia tuotteita.”
tella ohjelmien tuloksista ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa vielä intensiivisemmin. Tilaisuuden osallistujia katsoessa ei voinut välttyä ajatukselta, että lumipallo vyöryy jo vauhdilla ja suurenee koko ajan.
Paradigma uusiksi Kulmalan mieleen tuli myös erään FIMECCin ohjelmien tehosta vaikuttuneen virkamiehen kommentti, jonka mukaan organisaatio on onnistunut muuttamaan koko tutkimusparadigmaa: yritysten toiminta nivoutuu tutkimukseen nyt aivan uudella tarmolla ja teholla. Kulmalan mukaan FIMECC:istä voisi silti olla vielä enemmän hyötyä yrityksille ja yhteiskunnalle. ”Ylipäänsä SHOKeja hyödynnetään liian vähän”, hän uskoo ja selventää: erilaiset pienet projektit mahtuisivat helposti isojen ohjelmien ”kylkiäisiksi”. Näin on mahdollista valjastaa käyttöön koko FIMECCin brain pool: 1 500 tutkimus- ja kehitysasiantuntijaa, jotka ovat FIMECCin ohjelmissa käyttäjinä. Kulmalan mukaan FIMECCiä voisi käyttää esimerkiksi sen miettimiseen, miten vaikeuksissa oleva marine-klusteri saadaan uuteen nousuun. ”Meillä on valmis infrastruktuuri ja hallinto, selvät synergiaedut sekä mahdollisuus törmäyttää ideoita niin että tulosta syntyy”, hän haastaa. Kansakunnan kohtalonhetket? Mutta kuinka kauan yritykset vielä pitävät T&K-toimintojaan Suomessa? On olemassa jo merkkejä siitä, että tuotannon perässä ulkomaille matkaa myös suunnittelutyö – miten tätä tendenssiä vastaan taistellaan? ”Suomi on profiloitunut maana, jossa kyetään innovoimaan vaativia tuotteita. Ainoastaan Israelissa ja Ruotsissa on vastaava insinööritiheys. Tätä taustaa vasten on selvää, että me emme yksinkertaisesti voi päästää T&K:ta maasta pois”, Kulmala pohtii. Toisaalta hän ei pidä mahdottomana, että osa tutkimuksesta siirtyy pois – kunhan ei kaikki. Lisäksi Kulmala peräänkuuluttaa tutkimuksen kohtalonyh teytä valmistukseen: jos Suomessa ei ole mitään valmistusta, t tutkijalta katoaa linkki ”alkulähteelle”. ”Yrityksellä tulisi olla jotain merkittävää valmistusta edelleen Suomessa, jotta yhtälö toimii parhaalla mahdollisella tavalla.” n