Kohteen tietoja voidaan tarkastella internetin kautta etäyhteyksin myös älypuhelimella.
Ongelmat piilevät liitoksissa ”Siltaongelma on ollut tiedossa jo useita vuosia ja optinen monitorointi on ollut myös asiantuntijapiireissä esillä yhtenä kunnonseurannan menetelmänä”, kertoo Leena Sarell-Kankaanpää. ”Tilanne on aika huolestuttava, koska meillä on paljon vanhoja huonokuntoisia siltoja. Tarkastukset eivät ole olleet riittäviä, joten todella suuri ongelma on päässyt syntymään. Liikenneviraston riskikartoituksessa on paljastunut 191 ongelmasiltaa, joista tarkemman tutkimuksen kohteeksi on valikoitunut 94 siltaa. Niistä arviolta puolet on korjattava. Yhden suuren ratasillan peruskorjaus voi maksaa jopa miljoona euroa. Vuonna 2014 on edessä jopa kymmenen ison ratasillan korjaus.” ”Ongelmat tulevat pääasiassa liitoksista, kun niittiliitokset löystyvät ja ruoste syövyttää rakenteita. Palkkeihin voi syöpyä reikiä. Kun niitit löystyvät, liitoslevyt alkavat hakata niiden vartta. Lopulta ne saattavat jopa katketa”, Leena Sarell-Kankaanpää toteaa. Monitorointi toimii kaikissa siltarakenteissa Optisessa monitoroinnissa mitataan tavallisesti kahden metrin matkalla tapahtuvia muutoksia, mutta myös viiden ja jopa kym-
menen metrin mittaisia antureita käytetään. Antureiden sijoittaminen oikeaan kohtaan vaatii siltarakenteiden ymmärtämistä ja kokemusta rakenteiden riskikohdista. ”Optinen monitorointi on sovellettavissa useisiin siltatyyppeihin. Esimerkiksi Pitkäsilta Hakaniemessä on monitorointiseurannassa. Vanajan silta on esimerkkinä siitä, että koekuormituksella ja optisella monitoroinnilla voidaan selvittää sillan kantavuus, optimoida korjaustyön tarve ja säästää yhteisiä varoja. Esimerkkinä uudesta sillasta, johon on sovellettu monitorointia, on Lukusilta Espoon Suurpellon alueella. Monitorointijärjestelmä sisältää siellä 12 kappaletta kah den metrin pituisia valokuituantureita sillan jännitystilojen mittaamiseen. Lukusilta on tyypiltään jännitetty betonisilta, jossa on tartunnattomat jännitysvaijerit. Sillan rakenne on muutenkin mielenkiintoinen ja siksi sen käyttäytymistä halutaan monitoroinnin avulla seurata sillan koko eliniän ajan”, toteaa Leena Sarell-Kankaanpää. Toimiva ratkaisu on myös soveltaa monitorointia tilanteessa, jossa terässilta siirretään valmistuspaikalta lopulliseen sijaintiinsa. Näin voidaan seurata sillan rakenteiden tilaa ja kunnon säilymistä siirron aikana ja sen asettumista virheettömästi sijoituspaikkaansa. n
1/2013
prometalli 51