Ainoa terässilta Ahvenkoskelle Tieosuuden silloista pääosa on betonisiltoja. Niistä yli puolet on jo betonoitu. Silloista vain yksi on metallirakenteinen: Ahvenkosken uusi silta on suunniteltu yksikaariseksi langerpalkkisillaksi. Sellaisia Suomessa ei aikaisemmin ole yhtään, ja muualakin Euroopassa vain muutamia. l ”Koko hankkeen teknisesti vaativimmat kohteet ovat Ahvenkosken sillat ja Markkinamäen tunneli. Kalliotunnelin pituus on 497 metriä.” ”Ahvenkosken sillan lohkoja kasataan parhaillaan työmaalla ja ne asennetaan kesän ja syksyn aikana. Sillan suunnittelu on ollut erinomaisen vaativaa”, Hietaniemi toteaa. ”Liikenneviraston suunnitteluohje takaa, että siltarakenteista tulee riittävän kestäviä. Virasto myös tarkastaa rakenteet.” Suunnitteluvaiheessa monia kaarivaihtoehtoja E18-hankkeen siltojen suunnittelussa on ollut mukana kolme suunnittelutoimistoa: SITO, Ramboll ja SiltaNylund. Näistä SITO suunnitteli Ahvenkosken teräksisen langerpalkkisillan, jonka pituus on 135 metriä. ”Ahvenkosken kohta muodostuu lännestä tultaessa Markkinamäen tunnelista, josta siirrytään suoraan Rambollin suunnittelemalle betonisiltaparille ja edelleen ilman tiepenger osuutta langerpalkkisillalle”, osastopäällikkö Pekka Mantere SITO Oy:stä selostaa. ”Ahvenkoskella on siis kaksi siltaa ihan peräkkäin, ja ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Molemmilla silloilla on yhteinen välituki, johon kummankin sillan päät tukeutuvat. Yhteinen tukirakenne on SITO:n suunnittelema.” SITO oli mukana jo tieosuuden tiesuunnitelmavaiheessa. ”Uuteen siltaan päädyttiin suunnittelemaan kaarirakenne, koska paikallisilla asukkailla oli selkeä näkemys asiasta. Nykyisin Ahvenkoskella on vanhempi kaarisilta, ja ihmiset halusivat vastaavaa rakennetta tähän moottoritiellekin.” Vanha kaarisilta jää yhä paikoilleen. ”Tiesuunnitelmavaiheessa tutkimme erilaisia mahdollisuuksia. Tämä yhden kaaren malli oli yksi vaihtoehto. Toisaalta harkitsimme kolmea ja neljääkin kaarta”, kertoo Ahvenkosken langerpalkkisillan pääsuunnittelija, SITO:n apulaisosastopäällikkö DI Jussi Luokkakallio. Sillan rakennesuunnittelu alkoi teräsrakenteen optimoinHietaniemen mukaan Koskenkylä–Kotka -moottoritiehanke toteutetaan elinkaarimallilla, jossa Liikennevirastolla on vuoteen 2026 saakka voimassa oleva palvelusopimus tieyhtiö Valtatie 7:n kanssa. Se kattaa myös kunnossapitotyöt. ”Koko sopimuskauden aikana valtio käyttää moottoritiehankkeeseen yhteensä 650 miljoonaa euroa, josta varsinaisen rakentamisen osuus on noin 340 miljoonaa euroa”, Hietaniemi mainitsee. Liikennevirasto alkaa maksaa tiestä palvelumaksua vasta, kun uusi moottoritie on avattu liikenteelle. nista ja alusrakenteiden suunnittelusta vuoden 2011 alkusyksyllä. Rakenteiden suunnittelusta ovat Luokkakallion lisäksi vastanneet DI Niklas Gordin sekä DI Mikko Tuominen. ”Ensin tämä yhden kaaren vaihtoehto näytti mahdottomalta. Kuitenkin tutkimme asiaa ja katsoimme, mitä rakenteita muualla maailmassa on käytetty. Tulimme siihen johtopäätökseen, että yksikaarinen langerpalkkisilta on mahdollinen”, Luokkakallio muistelee. Myös sillan ali vinosti kulkeva Ahvenkosken voimalaitoksen purkukanava puolsi yhden kaaren rakennetta.
1/2013
prometalli 47