katsomasta nokkaansa pidemmälle ja panostamasta tulevaisuuteen: ”Kone- ja metalliteollisuus hakee poikkitieteellisesti kilpailukykyä ja on valmis tekemään investoinnit tutkimus- ja kehityspuolelle”, Kulmala kuittaa. Hän myöntää silti, että aina ei ole mistä ottaa, etenkin pk-toimijoiden tapauksessa: ”Jos puhutaan tutkimushankkeesta, tiedämme aivan tarkkaan että esimerkiksi kahden ensimmäisen vuoden aikana on aivan turha odottaa mitään kassavirtaa hankkeesta. Tämä tieto riittää pudottamaan osan yrityksistä pois.” Ketterää resurssivoimaa Raportti arvioi, että FIMECC on onnistunut tehostamaan yritysten välistä yhteistyötä. Tästä seurauksena on ollut isoja projekteja, joilla on takanaan riittävä resurssipatteri. Samaten partneriverkostot ovat olleet toimivia suuresta koostaan huolimatta. Raportti arvioi myös, että yhteydet akateemisen maailman ja yritysten välillä ovat toimineet entistä paremmin: yhteisymmärrys on kasvanut, samoin kuin sitoutuneisuus pitkäjänteiseen toimintaan pikavoittojen sijasta. Samalla tiede on tuotu lähemmäs innovaation ydintä, raportissa kehaistaan. Yleisestikin FIMECC on hyvä työkalu innovaatiotyölle – erityisesti avoimelle innovaatiolle. Raportissa arvioidaan, että yhteistyötä on ilahduttavasti saatu vietyä myös kansainväliselle tasolle, mutta tälläkin puolella tarvitaan parempaa fokusoitumista. Ei pelkkiä kehuja Ilman risuja ei metalli-SHOKkikaan selviä. Raportti pitää F IMECCiä liian introverttina organisaationa, joka ei ole vielä ottanut haltuun rooliaan kansainvälisillä kentillä. Lisäksi
22 prometalli 1/2013
F IMECCin arvioidaan olevan liian riippuvainen TEKESin rahoituksesta; lisää kv-rahaa kaivataan, samoin kuin Suomen Akatemian suurempi rooli olisi myös toivottava. Raportti myös moittii FIMECCiä liiasta varman päälle pelaamisesta: tutkimusportfoliossa pitäisi olla enemmän kovan riskin projekteja (joissa vastaavasti taivas on rajana, mikäli läpimurtoja saadaan aikaan). FIMECCin helmasynniksi lasketaan keskittyminen jo ennestään vahvoihin alueisiin, ns. toimialan leipälajeihin. Uusien tutkimusalueiden myötä toimialaa voisi kehittää ja uudistaa aivan eri lailla – raportin mukaan tämä tie on kuitenkin pitkälti vielä kulkematta. Raportissa katsotaan myös, että tutkimuksen laatuun on myös syytä panostaa entisestään, mikäli kansainvälistä rahoitusta halutaan tosissaan houkutella. Toistaiseksi ongelmana on, että FIMECC – kuten muutkin SHOKit – on vain piinallisen pienen piirin tie