REAALIAIKAINEN MONITOROINTI ON RATKAISU
SILTOJEN KUNNOSSAPIDON SEURANTAAN
Aika ja ympäristössä tapahtuvat luonnon ja
ihmisten aikaansaamat muutokset vaikuttavat
infrastruktuurimme rakenteisiin ja niiden osiin kuten
siltoihin, putkistoihin, tunneleihin, tukimuureihin
ja rakennuksiin. Optinen monitorointi on
maailmanlaajuisesti tuhansissa tällaisissa kohteissa
käytetty rakenteiden staattisten ja dynaamisten
muodonmuutosten sekä jännitystilojen
seurantamuoto.
Pomarkussa museosilta on monitoroinnissa seuraavat kymmenen vuotta.
”Optisen monitoroinnin tuloksena saadaan ennakoivaa tietoa
poikkeavat tapahtumat havaitaan helposti. Etähallittavana mit-
rakenteiden todellisesta kunnosta, sekä korjausten suunnitte-
taustapahtumaa voidaan tarkastella internetin kautta ja mittaus-
lun ja optimoinnin tueksi että rakenteen turvallisen käytön ta-
tuloshistoria saadaan analysoitavaksi aina haluttaessa. Tiedot
kaamiseksi”, kertoo Inspectan tuotepäällikkö Leena Sarell-Kan-
tallentuvat paikalla olevan tietokoneen muistiin, josta ne useaan
kaanpää. Monitorointiin on Sarell-Kankaanpään mukaan ole-
kertaan päivässä siirtyvät automaattisesti etäyhteyksin palveli-
massa kaksi erilaista valokuituanturiteknologiaa, joiden käyttö-
melle talteen”, sanoo Sarell-Kankaanpää.
kohteet eroavat hieman toisistaan.
Liris-anturit toimivat hankalissakin
Pomarkun museosiltaa valvotaan seuraavat
asennusolosuhteissa
kymmenen vuotta
Kohteissa joissa sähkönsyöttöä ei ole saatavilla, voidaan mo-
Valokuitumonitoroinnit ovat käytössä ympäri maailmaa ja
nitorointi toteuttaa itsenäisesti toimivilla Liris-valokuituantureilla.
yleistyvät myös Suomessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja
Tällaisena kohteena Inspectalla on esimerkiksi Liakanjoen silta
Inspecta tekivät hiljattain sopimuksen Pomarkun museosillan
Torniossa, Tornion ja Kolarin välisellä rataosuudella. Kyseessä
sillan kunnon valokuitumonitoroinnista kymmenen vuoden ajal-
on 152 metriä pitkä, 1946 rakennettu teräsristikkorakenteinen
le. Pomarkun silta on vanha kivisilta, joka on rakennettu vuon-
silta, jossa on 11 kivirakenteista välitukea. Tässä kohteessa seu-
na 1913. Kolmiaukkoinen, kuusi metriä leveä ja 43 metriä pit-
rattiin välitukien liikkeitä mittaamalla junien ylitysten vaikutukses-
kä siltä ylittää Pomarkun joen Pomarkun idyllisessä keskusta-
ta syntyviä leikkausvoimia sillan pituuspalkkeihin diagonaalisesti
miljöössä.
asennetuilla Osmos Liris -valokuituantureilla.
”Sillan holvien liikkeitä seurataan valokuituanturein, jotka
”Liris-anturit mittaavat rakenteen staattista muodonmuutosta
mittaavat rakenteen staattista liikettä sekä sitä kuormittavien
sekä kuormien vaikutuksesta syntyviä dynaamisia muodonmuu-
ajoneuvojen aiheuttamia dynaamisia vaikutuksia. Mahdolliset
toksia. Anturit toimivat paristolla ja kussakin anturissa on oma
muutokset kuormitusvaikutuksissa havaitaan välittömästi ja va-
muisti, jonne tiedot tallentuvat ja josta ne luetaan mittauksen ai-
hinkojen ehkäisemiseksi voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpi-
kana määrävälein radiotaajuuksin PC:lle”, kertoo Sarell-Kan-
teisiin ajoissa”, Leena Sarell-Kankaanpää kuvailee.
kaanpää Liris-anturiteknologiasta ja jatkaa: ”Koska Liris-anturit
Valokuituantureita sillassa on yhteensä neljä. Kolme kaksi-
eivät tarvitse kaapelointia, on niiden asentaminen helppoa ja
metristä anturia on asennettuna kunkin siltaholvin alapintaan
nopeaa. Sähkönsyöttöä ja etäyhteyksiä ei Liris-anturia käytet-
pitkittäissuunnassa. Yksi anturi sillan kyljessä seuraa kiviraken-
täessä myöskään tarvita, joten se on ihanteellinen ratkaisu ra-
teen mahdollista liikkumista. Holvien anturit ovat jännitystila-
kenteellisten muodonmuutosten ja jännitystilojen mittauksiin sil-
antureita, jotka mittaavat kahden metrin alueella tapahtuvat
loin, kun sähköä ei ole saatavilla ja asennusolosuhteet ovat
muodonmuutokset, joita rakenteen oman liikkumisen tai kuor-
haasteelliset.”
mitusten aiheuttamana voi syntyä. Koska anturit havaitsevat
Oli teknologia kumpi tahansa, ovat hyödyt yhteiset: reaali-
liikkeet 0,02 mm tarkkuudella, pienikin epänormaali liike tun-
aikaisen ti