kuus, vaihtoehtoiset polttoaineet, automatiikka, robotiikka, systeemiosaaminen sekä älyliikenne.
Sitä tutkitaan, mitä rahoitetaan?
Moni kyselyyn vastanneista ja haastatelluista näki potentiaalia
myös sää- ja kelitiedon, liikenteen mallintamisen ja simuloinnin sekä liikenneturvallisuuden tutkimuksessa. Tosin moni haastateltava pohti, ovatko nämä alat todella suomalaisen liikenteen tutkimuskentän tulevia keihäänkärkiä vai kuvastaako lista
tutkimusrahoituksen nykyistä jakautumista ja osin menneitä
vahvuuksia. Esimerkiksi liikenteen mallintamisosaamisen kehityksen nähtiin olevan pysähtymässä.
Suomalaisen liikenteen tutkimuskentän vahvuudet näyttävät
kyselyn tulosten perusteella olevan vahvasti teknispainotteisia.
Raportin tekijät pohtivatkin, pitäisikö tutkimusrahoitusta suunnata nykyistä enemmän yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja
käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen.
Esimerkkinä vahvasti teknispainotteisen tutkimuksen haasteellisuudesta voidaan pitää älyliikenteen tutkimusta. Haastateltavat näkivät, että älyliikenteen sovellukset, joiden vientimarkkinoihin kohdistuu suuria odotuksia, eivät tavoita tällä
hetkellä arjen liikkujaa. Pohdinnan arvoista on, onko alan tutkimuksessa ja kehittämisessä hyödynnetty riittävässä määrin
esimerkiksi käyttäytymistieteiden tai liiketaloustieteiden osaamista.
Ruutia rajapintaan
Raportissa huomautetaan, että poikkitieteellisyys ja alojen
rajat ylittävä yhteistyö on laajemminkin liikenteen alan tutki-
-
-
2/2014
prologistiikka 37