prologistiikka 2/2014 | Page 12

KUVA: KIMMO BRANDT kehitys onkin nähnyt robottien ryhtyvän pyörittämään isoja logistiikkavarastoja, mutta robottia ratin takana ei nähdä ihan pian – eikä robotti myöskään hetkessä taivu yhtä taitavaksi kuin asiansa osaava ihminen. ”Kuljettajat kykenevät reagoimaan odottamattomiin tilanteisiin ja keksimään useita ratkaisumalleja tavarankuljetustehtävissä. Heidän taitojaan ja ammattipätevyyttään pidetään yllä jatkuvasti. Ihmiset pystyvät myös muuntumaan ja ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja työtehtävissään”, Lehtonen pohtii. Hänen mukaansa meidän kannattaa ottaa hyödyt irti tietokoneistumisen mahdollisuuksista, mutta ilman ihmiskäsien ja -aivojen vahvaa panosta ei logistiikka yksinkertaisesti pyöri. Muutakin kuin auton pitämistä tiellä Lehtosen mukaan tutkijoiden ja alan toimijoiden välillä on käsite-ero liittyen siihen, mitä tämän päivän kuorma-auton kuljettaja tekee. Nyt jo on olemassa teknologiaa, jonka avulla saadaan auto ajamaan moottoritie päästä päähän ilman ihmiskuskia – tästä ei ole erimielisyyttä. Mutta tavarantoimittaminen ei ole vain autolla ajelua, Lehtonen huomauttaa. ”Kun tavaroita toimitetaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, tarvitaan monenlaista osaamista, älyä ja supliikkia.” Ratin takana joudutaan usein miettimään esimerkiksi seikkoja, jotka liittyvät reitin optimointiin ja aikatauluihin. Auton ajaminen ei tässä kuviossa ole se hankalin osa. Suurin osa kuormaamisesta ja kuorman varmistamisesta sekä asiakaspalvelu ovat jatkossakin ihmistyötä. Toimitusten väli monilla suoritealoilla on kasvussa ja eräkoot pienenemässä, koska halutaan joustavampaa logistiikkaa. ”Jättirekat” puolestaan vaativat erityisen paljon huomio- ja reaktiokykyä kuljettajaltaan. ”Tulevaisuudessa tavarantoimittamisessa ei ehkä ole ollenkaan sellaista ammattinimikettä kuin ’kuljettaja’. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että logistiikasta työpaikat loppuvat”, Lehtonen toteaa. Hänen mukaansa ihminen saadaan eliminoitua kuvasta kokonaan vasta, kun päästään käsiksi Star Trek -leffoista tuttuun teleportaatioteknologiaan. ”Sitten kun paketin voi sädettää pisteestä A pisteeseen B, ihmisen osuus on aika vähäinen”, hän kuittaa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo että logistiikka tulee olemaan merkittävä työllistäjä myös vuonna 2040. Turvapuskuria teknologiasta ”Uusi teknologia kuorma-autoissa on kuitenkin hyvä ja kannatettava asia”, Lehtonen muistuttaa. Tietokoneiden avulla työ sujuu tehokkaammin ja turvallisemmin: jos kuski meinaa esimerkiksi kodinkoneita ostetaan entistä enemmän ver- nukahtaa, auto herättää. Auto osaa myös ottaa kurvit iisisti kosta, kuljettajan tehtäviin kuuluu laitteen kuljettaminen, ja pitää turvaväliä, vaikka kuljettaja sattuisikin miettimään asentaminen ja vaikkapa käyttökoulutus asiakkaalle. Kuljet- omiaan. Hi-techillä on myös tärkeä rooli silloin, kun halutaan taja on kuluttajan ainoa ihmiskontakti koko tilausketjussa. houkutella alalle nuorta verta. Erilaisia palvelukokonaisuuksia ja innovaatioita kehitetään ”Kyllä uusi tekniikka on etenkin nuoria miehiä kiinnostava jatkuvasti kuljetusalalla, jolloin työnkuva muovautuu mutta asia, se on selvä”, Lehtonen toteaa, mutta huomauttaa, että itse työpaikka säilyy. työn vetovoimaa lisää myös sen itsenäinen luonne. Harvassa ”Jotkin tavarankuljetuksen vaiheet voidaan automatisoida, mutta ei kaikkia”, Lehtonen toteaa. Viimeaikainen 10 prologistiikka 2/2014 työssä pomo on yhtä kaukana työntekijän niskavilloista, eikä liukuhihna vilistä silmissä.