TOIMITUKSELTA
SATAMIEN SEKAHAKU
Satamien optimaalinen määrä puhuttaa aina vain. Nykyinen tilanne, jossa meillä on 50 ulko-
1/2014
maankaupassa mukana olevaa satamaa, ei ole kovin toimiva. Harvassapa ovat kuitenkaan ne toimijat, jotka ovat valmiit vapaaehtoisesti laittamaan lapun luukulle tai yhdistymään toisen sataman
JULKAISIJA
kanssa (mahdollisesti itselle epäedullisin ehdoin).
PubliCo Oy
HaminaKotka näytti mallia, mutta edelläkävijän vanavedessä on toistaiseksi hiljaista. Katseet
Pälkäneentie 19 A
kääntyvät Porin ja Rauman suuntaan – olisiko jo aika? Jos yksi maan suurimmista vientisatamista
00510 Helsinki
(Rauma) ja maan kuudenneksi suurin tuontisatama (Pori) löytäisivät toisensa, uusi PoriRauma nou-
puh. 09 686 6250
sisi tonnimäärältään Suomen kolmanneksi suurimmaksi satamaksi, ja kilpailukyky hyppäisi uudelle
[email protected]
tasolle.
www.publico.com
Mutta hääkelloja viritellään muuallakin. Ainakin Naantali ja Turku olisi komea pari ja pohjoisempana vaikkapa Oulu ja Raahe.
Partneria etsitään tositarkoituksella, koska satamien perusturvallisuuden tunne on pahasti järk-
PÄÄTOIMITTAJA
Jussi Sinkko
kynyt. Metsäteollisuuden perässä useammallakin toimialalla on tapahtunut notkahduksia, eikä
tavara liiku entiseen malliin. Globaali taantuma on kuristanut satamia jo vuosikausia, eikä lisä-
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
investointeihin ole varaa – ainakaan ilman, että levennetään niitä paljonpuhuttuja hartioita.
Jaakko Lätti
Satamien mahdollisista yhdistymisistä päättävät niiden omistajat. Pienikin pärjää, jos se
on valinnut selviytymisstrategiakseen nopeuden ja erikoistumisen. Isot taas vannovat volyymien
[email protected]
puh. 09 6866 2576
nimeen.
Jos tarkastellaan asiaa EU-tasolla, satamat ovat tärkeimpiä portteja Euroopan laajuiseen verkkoon. EU tarvitsee kaikilla merialueillaan kehittyneitä ja kansainvälisten standardien mukaisia
tehokkaita satamia. Jotkut EU:n satamat ovat maailman suorituskykyisimpien satamien joukossa,
mutta toiset alisuoriutuvat jatkuvasti tai heikentyvät rakenteellisesti. Nykyisellään Eurooppaan
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Liisa Hyvönen
meritse tulevasta tavarasta viidennes kulkee vain kolmen sataman kautta.
Maailmanlaajuinen satamatoimiala on muuttunut merkittävästi viime vuosina – ja merellä myrskyää myös jatkossa. Avuksi on huudettu innovaatioita ja toivoa sopii, että niitä löytyy sekä teknolo-
GRAPHIC DESIGN
Riitta Yli-Öyrä
gian, organisoinnin että johtamisen saralla. Mahdollisuuksia on kuitenkin moneen: jo satamoiden
rooli multimodaalisina liikennekeskuksina edellyttää innovatiivisia ja tehokkaita eri liikennemuodot
TILAAJAPALVELU
yhdistäviä yhteyksiä, ja vain taivas on rajana kehittämispotentiaalin suhteen.
puh. 03 4246 5309
Uusiutuminen on myös enemmän kuin pieni pakko, kun ottaa huomioon ympäristönsuojelun asettamat tiukat reunaehdot. Esimerkiksi Kouvolassa viime syksynä järjestetyssä
tilaajapalvelu@
kustantajapalvelut.fi
RailForum 2013-seminaarissa puhuttiin paljon rikkidirektiivistä ja sen merkityksestä satamille.
HaminaKotkan toimitusjohtaja Kimmo Naski esitti vahvan argumentin sen puolesta, että hallitus
poistaisi tykkänään väylämaksut.
Naski esitteli lukuja, joiden valossa Suomi pärjää kilpailukyvyssä Baltian satamille muilla osaalueilla paitsi merirahdin hinnassa – ja varsinkin aluksen kustannukset ylittävät asiakkaan kipurajan. Mutta, mutta: jos väylämaksut poistettaisiin, suomalainen vaihtoehto olisi taas samalla viivalla
muiden kanssa.
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Jarkko Böhm
Merja Kihl
Ari Mononen
Rikkidirektiivin puristuksessa nesteytetty maakaasu (LNG) voisi olla yksi ratkaisu, mutta muutos
tulee hitaasti, vuosikymmenten kuluessa. Samaten rikkipesurit laivoissa tai maalla voisivat auttaa,
PAINO
mutta investointi on raju. Esimerkiksi Helsingin Sataman Kimmo Mäki totesi Kouvolassa, että LNG
PunaMusta Oy
on varmasti tulevaisuuden energianlähde, etenkin lyhyemmillä merimatkoilla.
Kolmas samassa tilaisuudessa esiintynyt satamapomo, Turun Sataman Christian Ramberg,
muistutti yhdistettyjen kuljetusten kasvavasta merkityksestä. Rambergin mukaan satamissa on
jo olemassa tarvittava infrastruktuuri, jotta yhdistelmäkuljetukset saadaan toimimaan. Kun
maantiekuljetusten joustavuus yhdistyy raideliikenteen taloudellisuuteen, voidaan päästä
kilpailukykyisiin tuloksiin.
JUSSI SINKKO
2 prologistiikka 1/2014
www.prologistiikka.fi