Betonibisnestä ja kivimiehiä
TÄSSÄ NUMEROSSA kirjoitetaan paljon siitä , miten betoni taipuu arkkitehtien työkaluksi tänä päivänä . Betonilla on tietenkin pitkä historia , johon mahtuu sekä hienoja että vähemmän hienoja hetkiä – etenkin asuntopuolella . Betoniasuntojen rakentaminen kiihdytti jo 1930-luvulla , kun betoni nostettiin teollisen rakentamisen materiaaliksi ajan progressiivista henkeä heijastamaan ; 1950-luvulla betonista otti kopin Alvar Aalto , jonka kynästä syntyi mm . betonista rakennettuja tyyppitaloja . Samoihin aikoihin Viljo Revellin ja Aarne Ervin suunnittelema ” tulevaisuuden asuinalue ” Tapiola otti materiaalista kaiken irti .
Suomalaisen betonirakentamisen ” musta hetki ” sijoittuu 1960 – 70-luvun lähiöihin . Kun tehtiin kiireessä asuntoja taloudellisessa paineessa , rakennusten visuaalinen puoli jäi ( luvattoman usein ) vähälle huomiolle ja talot olivat laatikkomaisia . Vastaavasti tiedot moniin betonin kestävyyteen vaikuttavista tekijöistä – mm . raudoitteiden ruostuminen , pakkasvaikutus , betonin lämpökäsittely – perustuivat hyvin lyhytaikaiseen kokemukseen . Tästä syystä huomattava osa julkisivuista vaati peruskorjausta jo 30 – 40 käyttövuoden jälkeen .
Seuraavat vuosikymmenet olivatkin sitten taas parempia : 1980-luvulla alkanut betonin määrätietoinen kehitystyö puhkesi kukkaan 90-luvulla , jolloin betonirakenteissa nähtiin tervetullutta monimuotoistumista . Samalla tiellä ollaan edelleen . Tänä päivänä betonituotetta myydään uusilla ominaisuuksilla kuten äänieristys , kosteustekniikka , ympäristöystävällisyys , taloudellisuus – ja myös ulkonäkö . On hyvä pitää mielessä , että väribetoniratkaisut ja hiotut pinnat kehitettiin jo 80-luvulla .
Betonilaattojen rinnalla tarvitaan kiveä . Kotimaisesta luonnonkiviteollisuudesta on tullut viestiä , että kotimarkkinoilla erityisesti rakennuskivien kysyntä on alkanut vilkastua . Monien kaupunkien mittavat infrahankkeet ja kauppakeskusten rakentaminen lisäävät luonnonkiven menekkiä . Eturintamassa kulkevat Helsinki ja Tampere .
Luonnonkiviteollisuus uskoo aidon kiven käytön lisääntyvän erityisesti ympäristörakentamisessa . Kaupungit käyttävät kiveä kohentamaan keskusta-alueidensa ilmettä ja rakennetun kaupunkiympäristön laatutasoa . Julkisten oleskelualueiden pinnoitemateriaaliksi valitaan yhä useammin graniitti .
Kiviteollisuusliiton viime syksynä tekemän suhdanneselvityksen perusteella luonnonkivialan yritykset uskovat tämän vuoden olevan jo paremman . Tuotannon ja liikevaihdon odotetaan kasvavan ; rakennus- , ympäristö- ja sisustuskivivalmistajien luottamus kysynnän kasvuun on hyvin vahvaa . Luonnonkiviteollisuudessa toimii 280 yritystä , joiden palveluksessa on noin 1 500 henkilöä .
Kiviyritysten antamasta palautteesta välittyy kuitenkin hyvin vahva viesti julkisille hankkijoille : kivimateriaalien valintaperusteena pitäisi käyttää muitakin kriteereitä kuin halvin hinta . Kivituotteiden valmistukseen ja kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät jäävät yleensä huomiotta eikä tuotteiden tai kivimateriaalien laatutekijöitä juurikaan noteerata . Myös investointien elinkaarikustannuksia ja vaikutuksia aluetalouteen saisi pohtia syvällisemmin – puhumattakaan niistä työoloista , joissa kivi on tuotettu . Tässä kohtaa pallo tipahtaa ykskantaan kuntien ja kaupunkien tontille , sillä ne vastaavat pääosin julkisista kivihankinnoista .
Julkisen puolen toivoisi panostavan suomalaiseen laatukiveen myös sen takia , että kivivienti tipahti liki kolmanneksen viime vuonna . Rajun pudotuksen takana on Kiinan kysynnän hiipuminen . Kiinan ” kivitiellä ” on kaksisuuntaista liikennettä , sillä valtaosa tuontikivestämme tulee nimenomaan Kiinasta . Kiina-kiveä käytetään paljon katujen päällysteissä .
Suomesta vastaavasti viedään pääasiassa graniitti- ja vuolukivituotteita . Suomalaisella kiviviennillä on silläkin pitkät perinteet ja esimerkiksi kotimaista graniittia löytyy pilvenpiirtäjien julkisivuista , kauppakeskusten lattioista ja torien päällysteistä .
1 / 2017
julkaisija PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
päätoimittaja Petri Charpentier
toimituspäällikkö Paul Charpentier
tuotepäällikkö Tom Appelroth
ilmoitusmyynti Sebastian Berner
toimituksen koordinaattori Liisa Hyvönen
graphic design Riitta Yli-Öyrä
tilaajapalvelu puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
toimittajat Merja Kihl Ari Mononen Sami J . Anteroinen
paino PunaMusta Oy
PETRI CHARPENTIER
ARKKITEHTUURI , TILASUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
Kannen kuva : Mika Huisman Maunula-talo
ISSN 1457-0955
www . prointerior . fi / lehti prointerior @ publico . com @ prointeriorFI ( Twitter ) prointeriorlehti ( Facebook )
Tilaaja : Arkkitehtisuunnittelu : Pääsuunnittelija : Rakennesuunnittelu : Rakennusurakoitsija :
Tilakeskus , Helsingin kaupunki Arkkitehtitoimisto K2S Oy Mikko Summanen Insinööritoimisto Pontek Oy YIT Rakennus Oy
Aikakauslehtien Liiton jäsen
HINTA 14,50 EUR 1 / 2017
Monipuolinen Maunula-talo | Uusi merenrantakahvila Nokkalan Majakka Tieto Oyj : n uusi pääkonttori Espoossa | Julkitilavalaistus
Outokumpu Oyj : n uudet toimitilat | Heimtextill | Stockholm Furniture & Light Fair
© 2017 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään . Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty .
6 prointerior 1 / 17