HOMMA PUTKESSA?
Putkiremonttien huippuvuodet ovat pian täällä. Putkiremonttien määrä on kovassa kasvussa,
koska 1970- ja 80-lukujen asuinrakennukset ovat tulossa korjausikään kymmenen vuoden sisällä.
Näiden korjausikäisten osuus kaikista asuinrakennuksista on peräti 40 prosenttia. Isännöintiliiton
mukaan putkiremonttien huippu koittaa vuoden 2025 tienoilla.
Viime vuosina ovat yleistyneet putkiremontit, joissa käytetään useita eri menetelmiä:
tällöin esimerkiksi vesijohdot uusitaan ja viemäriputket sukitetaan tai pinnoitetaan. Erilaisten
menetelmien sopivuus pitää selvittää jokaisen taloyhtiön kohdalla erikseen. Menetelmällä on
merkitystä, sillä putkivuodon sattuessa vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset voivat – osittain –
riippua käytetystä metodista.
Vaihtoehtoiset menetelmät – kuten sukitukset ja hybridiremontit – yleistyvät, mutta hitaasti.
Useiden alan konkareiden mukaan uudet menetelmät kohtaavat kovaa vastatuulta isojen
insinööritoimistojen taholta, jotka eivät lämpene uusille metodeille juuri millään. Arvellaan,
että perinteisessä mallissa suunnittelutyö vie paljon aikaa ja luo laskutusta, kun taas esimerkiksi
sukituksessa suunnittelutyö maksaa rajusti vähemmän.
Kriitikoiden mukaan esimerkiksi kerrostalon putkiremontin huolelliseen suunnitteluun voi
saada perinteisen kaavan mukaan kulumaan parhaimmillaan pari vuotta, kun sukituksen
yhteydessä suunnitteluvaihe kuitattaisiin parissa kuukaudessa. Ei siis ihme, jos insinööritoimistot
tekevät enemmän kuin mietoa ohjausta perinteisen putkiremontin suuntaan – ja taloyhtiöiden
hallitusten maallikot päätyvät peukuttamaan perinteistä.
Esimerkiksi Suomen Asunto-osakkeenomistajien edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja
Lars Lundström on käyttänyt useita jyrkkiä puheenvuoroja tästä teemasta. Lundströmin mukaan
alalla on vain kourallinen insinööritoimistoja, jotka tekevät aidosti neutraaleja hankesuunnitelmia. Lähes kaikki muut lähtevät ”vertailemaan vaihtoehtoja” yksi selvä lopputulos enemmän tai
vähemmän kirkkaana mielessä. Tällöin käy helposti niin, että ”vertailussa” etupäässä kerätään
sopivia argumentteja perinteisen mallin puolesta ja uusia menetelmiä vastaan.
Lundström ei ole yksin vaatiessaan, että suunnittelijoiden pitäisi ottaa nykyistä paremmin
taloyhtiöiden todelliset tarpeet huomioon – nykyaikaisia, rakenteita rikkomattomia menetelmiä
tulee voida hyödyntää, mikäli se katsotaan parhaaksi toimintatavaksi ja tarpeetonta
ylisuunnittelua tulee välttää.
Putkiremontti on tietenkin aihepiiri, joka herättää intohimoja – se on kallis, vaivalloinen ja
pitkä prosessi, jota toivoisi mieluummin naapurille kuin itselle. Itse prosesseja pystytään kuitenkin
parantamaan ja nopeuttamaan.
Suomessa on vielä toistaiseksi vallalla projektiajattelu, mikä tarkoittaa, että jokainen
putkiremppa on ainutlaatuinen ja joka kerta työmiehet kerätään erikseen. Tässä on kuitenkin se
huono puoli, että oppiminen lähtee käytännössä nollasta liikkeelle.
”Maan tapa” on tehdä päällekkäiset kylpyhuoneet kerrallaan. Yhdellä urakoitsijalla on
samaan aikaan työn alla monia kohteita, joissa työmiehiä kierrätetään.
Saksassa putkiremonteissa on päästy viikon läpimenoaikaan järkeistämällä ajankäyttöä
ja itse prosessia. Työt aloitetaan kylpyhuoneissa limittäin, remontit tehdään samalla tiimillä ja
urakka aikataulutetaan tarkasti kahden tunnin siivuihin.
Saksan-mallia Suomessa kokeileva Fira Palvelut testasi kameroiden avulla, kuinka työt kohteissa etenevät. Tuntuvaan ”hukkakäyttöön” osattiin varautua, mutta ei sentään siihen, että 82
prosenttia työajasta kylpyhuoneet olivat ilman työmiehiä.
Petraamisen varaa siis on.
PETRI CHARPENTIER
7/2016
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 020 162 2200
[email protected]
www.publico.com
PÄÄTOIMITTAJA
Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
Robert Jaakkola
[email protected]
puh. 020 162 2254
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Vappu Virtanen
GRAPHIC DESIGN
Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI
Jaakko Lätti
[email protected]
puh. 020 162 2255
Kim Korlin
[email protected]
puh. 020 162 2260
TILAAJAPALVELU
puh. 03 4246 5309
tilaajapalvelu@
kustantajapalvelut.fi
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Merja Kihl
Ari Mononen
Anna-Liisa Pekkarinen
Jari Peltoranta
KANNEN KUVA
Kera Group Oy
PAINO
PunaMusta Oy
www.kita.fi
ISSN 2341-8354 (painettu)
ISSN 2341-8362 (verkkojulkaisu)
Aikakauslehtien Liiton jäsen
@KITAlehti (Twitter)
KITAlehti (facebook)
4 kita 7/ 2016
[email protected]