KITA 7/2016 - Page 4

HOMMA PUTKESSA? Putkiremonttien huippuvuodet ovat pian täällä. Putkiremonttien määrä on kovassa kasvussa, koska 1970- ja 80-lukujen asuinrakennukset ovat tulossa korjausikään kymmenen vuoden sisällä. Näiden korjausikäisten osuus kaikista asuinrakennuksista on peräti 40 prosenttia. Isännöintiliiton mukaan putkiremonttien huippu koittaa vuoden 2025 tienoilla. Viime vuosina ovat yleistyneet putkiremontit, joissa käytetään useita eri menetelmiä: tällöin esimerkiksi vesijohdot uusitaan ja viemäriputket sukitetaan tai pinnoitetaan. Erilaisten menetelmien sopivuus pitää selvittää jokaisen taloyhtiön kohdalla erikseen. Menetelmällä on merkitystä, sillä putkivuodon sattuessa vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset voivat – osittain – riippua käytetystä metodista. Vaihtoehtoiset menetelmät – kuten sukitukset ja hybridiremontit – yleistyvät, mutta hitaasti. Useiden alan konkareiden mukaan uudet menetelmät kohtaavat kovaa vastatuulta isojen insinööritoimistojen taholta, jotka eivät lämpene uusille metodeille juuri millään. Arvellaan, että perinteisessä mallissa suunnittelutyö vie paljon aikaa ja luo laskutusta, kun taas esimerkiksi sukituksessa suunnittelutyö maksaa rajusti vähemmän. Kriitikoiden mukaan esimerkiksi kerrostalon putkiremontin huolelliseen suunnitteluun voi saada perinteisen kaavan mukaan kulumaan parhaimmillaan pari vuotta, kun sukituksen yhteydessä suunnitteluvaihe kuitattaisiin parissa kuukaudessa. Ei siis ihme, jos insinööritoimistot tekevät enemmän kuin mietoa ohjausta perinteisen putkiremontin suuntaan – ja taloyhtiöiden hallitusten maallikot päätyvät peukuttamaan perinteistä. Esimerkiksi Suomen Asunto-osakkeenomistajien edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja Lars Lundström on käyttänyt useita jyrkkiä puheenvuoroja tästä teemasta. Lundströmin mukaan alalla on vain kourallinen insinööritoimistoja, jotka tekevät aidosti neutraaleja hankesuunnitelmia. Lähes kaikki muut lähtevät ”vertailemaan vaihtoehtoja” yksi selvä lopputulos enemmän tai vähemmän kirkkaana mielessä. Tällöin käy helposti niin, että ”vertailussa” etupäässä kerätään sopivia argumentteja perinteisen mallin puolesta ja uusia menetelmiä vastaan. Lundström ei ole yksin vaatiessaan, että suunnittelijoiden pitäisi ottaa nykyistä paremmin taloyhtiöiden todelliset tarpeet huomioon – nykyaikaisia, rakenteita rikkomattomia menetelmiä tulee voida hyödyntää, mikäli se katsotaan parhaaksi toimintatavaksi ja tarpeetonta ylisuunnittelua tulee välttää. Putkiremontti on tietenkin aihepiiri, joka herättää intohimoja – se on kallis, vaivalloinen ja pitkä prosessi, jota toivoisi mieluummin naapurille kuin itselle. Itse prosesseja pystytään kuitenkin parantamaan ja nopeuttamaan. Suomessa on vielä toistaiseksi vallalla projektiajattelu, mikä tarkoittaa, että jokainen putkiremppa on ainutlaatuinen ja joka kerta työmiehet kerätään erikseen. Tässä on kuitenkin se huono puoli, että oppiminen lähtee käytännössä nollasta liikkeelle. ”Maan tapa” on tehdä päällekkäiset kylpyhuoneet kerrallaan. Yhdellä urakoitsijalla on samaan aikaan työn alla monia kohteita, joissa työmiehiä kierrätetään. Saksassa putkiremonteissa on päästy viikon läpimenoaikaan järkeistämällä ajankäyttöä ja itse prosessia. Työt aloitetaan kylpyhuoneissa limittäin, remontit tehdään samalla tiimillä ja urakka aikataulutetaan tarkasti kahden tunnin siivuihin. Saksan-mallia Suomessa kokeileva Fira Palvelut testasi kameroiden avulla, kuinka työt kohteissa etenevät. Tuntuvaan ”hukkakäyttöön” osattiin varautua, mutta ei sentään siihen, että 82 prosenttia työajasta kylpyhuoneet olivat ilman työmiehiä. Petraamisen varaa siis on. PETRI CHARPENTIER 7/2016 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info@publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert.jaakkola@publico.com puh. 020 162 2254 TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Vappu Virtanen GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti jaakko.latti@publico.com puh. 020 162 2255 Kim Korlin kim.korlin@publico.com puh. 020 162 2260 TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Anna-Liisa Pekkarinen Jari Peltoranta KANNEN KUVA Kera Group Oy PAINO PunaMusta Oy www.kita.fi ISSN 2341-8354 (painettu) ISSN 2341-8362 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen @KITAlehti (Twitter) KITAlehti (facebook) 4 kita  7/ 2016 kita@publico.com