KITA 6+7/2015 | Page 42

PUU­
RAKENTAMINEN
VÄHÄHIILISEN
KIINTEISTÖ­
KEHITYKSEN
MAHDOLLISTAJANA
TEKSTI: MATTI KUITTINEN / AALTO-YLIOPISTO
KUVA: PUUINFO OY

Eri rakenteilla on erilaiset ilmastovaikutukset. Sen lisäksi, että rakenteet eristävät hyvin lämpöä, tulisi niiden
valmistukseen käytetyn rahan, energian ja hiilidioksidipäästöjen takaisinmaksuaika olla tarpeeksi lyhyt.
Puurakenteet ovat vahvoilla ilmastomyönteisessä rakentamisessa.
RAKENTAMINEN JA RAKENNUSTEN ylläpito kuluttaa

mäksi, laskettiinpa päästöt millä tavalla hyvänsä. Puurakennuk-

YK:n mukaan noin kolmanneksen maailman energiasta ja tuot-

sen rungon val­mistuksen hiilijalanjälki oli keskimäärin 55  %

taa noin neljänneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakenne-

verrokkirungosta.

tun ympäristön päästöjä vähentämällä voidaankin merkittä-

Monessa tutkimuksessa on lisäksi osoitettu rakennusten

västi hidastaa käynnissä olevaa ihmisen aiheuttamaa ilmas-

perustusten ja maatöiden suuri vaikutus hiilijalanjälkeen. Vähä-

tonmuutosta ja pienentää sen aiheuttamia haittoja.

hiilinen raken­nus syntyykin helpoiten puurunkoisena ja si­joittuu

Siirryttäessä lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyy myös

mieluiten tontille, jossa paalutusta tai stabilointia ei tarvitse

rakennuksen elinkaaren päästöjen jakauma. Rakennusten käy-

tehdä. Vähähiilisen tu­levaisuuden rakentaminen on tavoiteha-

tön aikaiset päästöt vähenevät paremman energiatehokkuu-

kuista yhteispeliä, jonka dream teamin muodostavat kaavoit-

den myötä. Vastaavasti rakennustuotteiden ja taloteknisten lait-

taja, tilaaja, suunnittelija, rakennusval­vonta ja rakennusliike.

teiden valmistuksen aiheuttamien päästöjen suhteellinen osuus
kasvaa.

Vähähiilisyys on vientimahdollisuus

Nollaenergiatalon hiilijalanjälki on pieni vain, jos

Siirtymävaihe fossiilisista polttoaineista uu­siutuviin johtaa väis-

sen rakentamiseen ja kunnostamiseen käytetään vähähii-

tämättä intressiristiriitoi­hin. Kaikki eivät voi voittaa. Viime vuo-

lisiä rakennusmateriaaleja. Sama pätee nykyrakennusten

sina on vahvistunut niin sanottu divest-reinvest-liike, jossa suuret

energiasanee­rauksiin. Korjauksessa käytettävät materiaalit ja

sijoittajat vetävät pois osuuksiaan fossiiliselta energiasektorilta

järjestelmät tulisi valita siten, että niiden val­mistamisen kus-

ja sijoittavat ne uudelleen ympäristöystävällisempään energi­

tannukset, energia ja kasvihuo­nekaasupäästöt tulisivat mak-

aan. Samanlainen kehityskulku on mahdolli­nen myös raken-

setuiksi takaisin mahdollisimman lyhyessä ajassa. Sekä uudis-

nusteollisuudessa ja kiinteis­tösijoituksessa.

että korjausrakentamisessa tuleekin aina tar­kastella millaisia

Kaikki nykyiset ratkaisut eivät mahdu tule­vaisuuden vähä-

vaikutuksia toimenpiteellä on rakennuksen koko elinkaaren

hiilisen talon suunnittelupöy­dälle. Sekä IPCC että Maailman-

aikana.

pankki ovat kiinnittäneet vähähiilisen talouden rakennemuutokseen huomiota ja ehdottaneet muun muassa siirtymärahas-

Kiertotalous edellyttää uusiutuvia materiaaleja

toja tai muita tukia niille teollisuuden aloille, joille vähähiilisen

Teollisuudessa on käynnissä muutos uusiu­tuvien luonnonvaro-

talouden muutokset tuovat suurimmat mukautuspai­neet. Puu­

jen ja uusiutuvan ener­gian hyödyntämiseen. Ilmastonmuutok-

rakentaminen näyttäisi tutkimuk­sen valossa olevan hyötyjien

sen lisäksi tätä vauhdittaa öljyvarojen ja muiden uusiutumatto-

joukossa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu yksittäisen rakennus­

mien luonnonvarojen hiipumi­nen. Uusiutuvien rakennusmate-

materiaalin ehdoilla, vaan edellyttää laajaa yhteistyötä yli

riaalien käytön lisäys modernissa nollaenergiarakentamises­sa

menekinedistämisrajojen. Ra­kennustuoteteollisuutemme voi-

auttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hi­dastamisessa. Ver-

sikin kehittää laajapohjaisessa konsensushengessä ratkai-

tailtaessa 19 eri kansainvälisen tutkimuksen tuloksia huomat-

suja, joilla suomalaiset rakennustuotteet ja -palvelut ovat

tiin, että puurun­koisen rakennuksen hiilijalanjälki jäi aina

mukana kilpailussa kansainvälisen vähä­hiilisen rakentamisen

beto­ni- tai teräsrunkoisen rakennuksen hiilijalan­jälkeä pienem-

­paalupaikoista.   n

40 kita  6 –7/ 2015