KITA 6+7/2015 | Page 18

KUVA: ARI MONONEN ”Sopiva alipaineen taso olisi 10–20 Pa (Pascalia), mutta käytännössä esiintyy jopa 80–150 Pa:n alipaineita. Tähän olisi syytä kiinnittää huomiota viranomaistasollakin.” ”Näissä tapauksissa vedon tunne ei johdu venttiilistä, vaan liian kovasta imutehosta. Ympäristöministeriön täytyisi vaatia mittapöytäkirjoihin sarake, johon merkittäisin huoneiston alipaine”, Tarpio suosittelee. Kaukolämpölasku pieneni Kajaanissa Nykyisten rakentamismääräysten mukaan kiinteistön laajojen peruskorjausten yhteydessä on tehtävä myös energiatehokkuutta parantavia korjauksia, jos ne ovat teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Kajaanissa sijaitsevassa As. Oy Otanmäen Lyhdyn kiinteistössä on tehty asennuskokeiluja energian säästämiseksi talvikaudella. Energiankulutusta kiinteistössä seurattiin vuosina 2008–2012. Kyseessä on vuonna 1953 valmistunut 7-kerroksinen tiili- Toimitusjohtaja Tapio Tarpio kertoo ikkunaventtiilien asentamisesta. talo, jossa on 35 huoneistoa. Kiinteistö lämpiää vesikiertoisella kaukolämmöllä ja siinä on painovoimainen ilmanvaihto. ”Kun ikkuna on väärin tiivistetty, rakenteisiin tulee hel- Talon alkuperäiset ikkunat vaihdettiin vuonna 2011 uusiin posti maali- ja puuvaurioita. Asiat eivät ole vuosien mittaan ikkunoihin, joissa on selektiivilasit ja tuloilmaventtiilit. Nyt ikku- parantuneet Suomessa kovinkaan paljon. On puhuttu 1980- noiden U-arvo on 1,0. luvun huonolaatuisista puu-alumiini-ikkunoista, mutta yllättävän Lisäksi kiinteistöön asennettiin poistoilmaventtiilit ja teh- monet valmistajat tinkivät samalla tavalla laadusta edelleen- tiin ilmanvaihdon perussäätö osassa asuinhuoneistoja. Kesällä kin”, harmittelee Laaksonen. 2012 talossa uusittiin myös kaukolämmön lämmönvaihtimet. Taloyhtiön tekemien laskelmien mukaan vuosittainen kau- Talvi-ilma lämpenee ikkunan välitilassa kolämpölasku pieneni näillä toimenpiteillä 67 500 eurosta Ikkunaventtiilejä ja tuloilmaikkunoita Riihimäellä kehittävän 40  000 euroon eli peräti 27 500 euroa. Dir-Air Oy:n toimitusjohtaja Tapio Tarpio sanoo, että ikkunat ovat edullinen ratkaisu tuloilman lämmittämiseen. ”Tämä oli hyvä esimerkki tehokkaasta lämmöntalteenotosta ja onnistuneesta ikkunaremontista”, sanoo Tarpio. n Tuloilmaikkunan avulla ilma lämpenee termisen kierron ansiosta ikkunoiden välitilassa, jolloin energiahäviöt vähenevät. Tuloilmaventtiili voidaan asentaa ikkunaan jo tehtaalla, mutta se on usein mahdollista myös jälkiasentaa huoneiston ikkunaan. ”Uusimmat ikkunoiden tuloilmaventtiilit ovat joissakin ta­pauk­sissa jo verrattavissa järeämpiin ilmanvaihdon LTO- eli lämmöntalteenottoratkaisuihin. Tämä on todettu vertailumit­ tauksissa”, Tarpio mainitsee. Kun ikkunan tuloilmaventtiili on kesäasennossa, ilmavirrat ohjautuvat automaattisesti suodattimen läpi ilman esilämmitystä. Kesä/talviasento vaihdetaan joissakin venttiileissä vipua kääntämällä, mutta uusissa malleissa se vaihtuu päälle auto- ” Tulo­ilma­ venttiili voidaan asentaa ikkunaan jo tehtaalla. maattisesti. Talvella tuloilmaikkuna lämmittää korvausilmaa ikkunan välissä jopa 20 astetta. Laaksosen tapaan myös Tarpio ihmettelee monien asuntojen alipaineisuutta. ”Tuntuu että noin 90 prosenttia asunnoista on alipaineisia. Voimakas alipaine imee tuloilmaa jopa postiluukuista ja jäähdyttää seinien betonipintoja, mikä puolestaan aiheuttaa turhaa energiankulutusta. Lisäksi syntyy vetoa seinien ja lattioiden tuntumaan.” 16 kita  6 –7/ 2015 Kun ikkunan suodatinpalkki on talviasennossa, korvausilma lämpiää tuloilmaikkunan välitilassa. KUVA: DIR-AIR OY