MONISSA KIINTEISTÖISSÄ harkitaan, pitäisikö ikkunat
vaihtaa ennen talven tuloa. Mikäli ikkunat eivät ole tiiviitä
eivätkä energiatehokkaita, ikkunoiden huoltotyöt voivat hyvinkin olla paikallaan.
Ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen pitää ikkunoiden tiivistämistä edullisena ja tehokkaana tapana säästää energiaa
kiinteistöissä.
”Lämpövuotokohdat voidaan paikantaa esimerkiksi lämpökameralla tai pistelämpömittarilla”, Laaksonen suosittaa.
”Huono tiivistys pilaa ikkunat. Ikkunoiden ja muiden rakenteiden tiiviyttä pitäisi edistää myös rakentamismääräyksin.
Jos kaikki ikkunat ja ovet tiivistettäisiin oikein, energiankulutus
kiinteistössä pienenisi ainakin 10–15 prosenttia.”
Rakennusvalvontaviranomaiset kiinnittävät usein huomiota
ikkunalasien lämmönläpäisykertoimiin. Niillä onkin Laaksosen
mukaan merkitystä lämmönpitävyyteen talvikaudella – mutta ei
juuri muulloin.
”On myös muistettava, että ikkunat tarvitsevat huoltoa. Tiivisteet niin vanhoissa kuin uusissakin ikkunoissa pitäisi tarkistaa 5–7 vuoden välein.”
”Määräajoin tehtävät tarkastukset ja huollot voisivat pidentää ikkunoiden elinkaarta jopa kymmeniä vuosia. Huoltovapaata ikkunaa ei ole.”
Laaksosen mukaan yksi yleinen ongelma huoneistoissa on
alipaine. Tehokkaaksi mitoitettu ilmanvaihto vetää sisätiloihin
paljon korvausilmaa ja saa ilman liikkumaan nopeasti.
”Noin 80 prosenttia kerrostalojen asukkaista kärsii ainakin jonkinlaisista ilmanvaihdon ongelmista”, arvioi Laaksonen.
Vuotavasta ikkunasta vaurioita rakenteisiin
Pulmia tulee Laaksosen mukaan myös siitä, että asunto-osakeyhtiölain mukaan ikkunoiden ja ovien tiivistäminen on asukkai-
”
den vastuulla.
”Maassamme on noin 20 miljoonaa vanhaa ikkuna
On myös
yksikköä, joita tiivistetään ja huolletaan täysin ammattitaidot-
muistettava,
tomasti. Vuosittain Suomen kiinteistöihin asennetaan noin mil-
että ikkunat tarvitsevat
joona uutta ikkuna – ja oviyksikköä.”
hu