”
Tarvitaan sellainen
aktiivinen
energiatehokkuuden
parantamisohjelma, jossa ei ole
vain yhtä oikeaa mallia.
”Vaihtoehtoja erilaisille korjaustoimille on paljon, joten
ammattilaistenkin on usein vaikea heti löytää tehokkaimmat ja
edullisimmat korjausratkaisut.”
Asioihin vaikuttavat myös esimerkiksi rakennuksen tyyppi,
sijainti, rakenteiden lämmönjohtavuus ja olemassa olevat talotekniikan järjestelmät.
”Lähtökohtana tutkimuksessa oli, että vanhaan asuintaloon asennetaan jonkinlainen lämpöpumppu. Sitten arvioitiin,
Professori Kai Sirén muistuttaa, että energiakorjausten suunnittelussa
tarvitaan asiantuntemusta ja kokemusta.
mitkä muut korjaukset olisivat järkevimpiä ja miten lämpöpumpun tyyppi ja mitoitus kannattaisi valita”, Sirén täsmentää.
”Nykyisin suunnittelutoimistoissa alkaa jo olla osaamista
”Olemassa olevien rakennusten energiakorjauksissa tarvi-
oikeiden ratkaisujen valitsemiseksi. Parhaassa tapauksessa
taan joustavuutta. Nyt kun Suomessa uudistetaan rakentamis-
taloyhtiö voi saada suunnittelijalta valmiit laskelmat, joiden
määräyskokoelmaa, määräykset eivät saisi muuttua liian jäh-
pohjalta päästään tekemään päätöksiä energiakorjauksista.”
meiksi ja päällekäyviksi.”
Tavoitteet järkeviksi
Rakennetun ympäristön omistajia ja rakennuttajia edustavan
RAKLI ry:n toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen muistuttaa, että
energiakorjausten tavoitteet kannattaisi säilyttää realistisina.
”Energiatehokkuuden tavoitearvoja ei pidä määrittää
siten, että vain parhaat urakoitsijat saavat rakennettua niiden mukaisia matalaenergiataloja. Se voi johtaa epäterveisiin
investointeihin”, Laurikainen varoittaa.
”
Puutteet
asuinrakennusten
lämpötaloudessa
tulevat esiin varsinkin
talvikaudella.
Hänen mukaansa esimerkiksi nollaenergiarakentamiselle
on esitetty ylimitoitettuja tavoitteita. Niiden myötä tulevaisuudessa rakennetaan ehkä taloja, joiden teknisiä ratkaisuja ei
ole testattu riittävästi.
”Talotekniset ratkaisut ovat menneet yhä monimutkaisemmiksi