KITA 6+7/2015 | Page 10

” Tarvitaan sellainen aktiivinen energiatehokkuuden parantamisohjelma, jossa ei ole vain yhtä oikeaa mallia. ”Vaihtoehtoja erilaisille korjaustoimille on paljon, joten ammattilaistenkin on usein vaikea heti löytää tehokkaimmat ja edullisimmat korjausratkaisut.” Asioihin vaikuttavat myös esimerkiksi rakennuksen tyyppi, sijainti, rakenteiden lämmönjohtavuus ja olemassa olevat talotekniikan järjestelmät. ”Lähtökohtana tutkimuksessa oli, että vanhaan asuintaloon asennetaan jonkinlainen lämpöpumppu. Sitten arvioitiin, Professori Kai Sirén muistuttaa, että energiakorjausten suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta ja kokemusta. mitkä muut korjaukset olisivat järkevimpiä ja miten lämpöpumpun tyyppi ja mitoitus kannattaisi valita”, Sirén täsmentää. ”Nykyisin suunnittelutoimistoissa alkaa jo olla osaamista ”Olemassa olevien rakennusten energiakorjauksissa tarvi- oikeiden ratkaisujen valitsemiseksi. Parhaassa tapauksessa taan joustavuutta. Nyt kun Suomessa uudistetaan rakentamis- taloyhtiö voi saada suunnittelijalta valmiit laskelmat, joiden määräyskokoelmaa, määräykset eivät saisi muuttua liian jäh- pohjalta päästään tekemään päätöksiä energiakorjauksista.” meiksi ja päällekäyviksi.” Tavoitteet järkeviksi Rakennetun ympäristön omistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLI ry:n toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen muistuttaa, että energiakorjausten tavoitteet kannattaisi säilyttää realistisina. ”Energiatehokkuuden tavoitearvoja ei pidä määrittää siten, että vain parhaat urakoitsijat saavat rakennettua niiden mukaisia matalaenergiataloja. Se voi johtaa epäterveisiin investointeihin”, Laurikainen varoittaa. ” Puutteet asuinrakennusten lämpötaloudessa tulevat esiin varsinkin talvikaudella. Hänen mukaansa esimerkiksi nollaenergiarakentamiselle on esitetty ylimitoitettuja tavoitteita. Niiden myötä tulevaisuudessa rakennetaan ehkä taloja, joiden teknisiä ratkaisuja ei ole testattu riittävästi. ”Talotekniset ratkaisut ovat menneet yhä monimutkaisemmiksi