Tutkimusta varten asennettiin laitteistot, jotka seurasivat
ulko- ja sisälämpötilaa sekä energian ja käyttöveden kulutusta.
Hybridilämmitysjärjestelmässä öljykattila tuki lämpöpumpun toimintaa. Tietyn pakkasrajan jälkeen lämpöpumppu kytkeytyi pois päältä. Sekä kattila että lämpöpumppu lämmittivät
energiavaraajaa.
IVL-pumpun kytkeytymisrajana oli ensimmäisellä seurantajaksolla –5 °C. Sittemmin rajaa muutettiin, koska lämpöpumpun käyttö on kannattavaa kovemmillakin pakkasilla. Otrosen
mukaan sopiva poiskytkeytymisraja IV-lämpöpumpulle on noin
–15...–20 °C.
Laitteistoja uusittiin
Alkuvaiheessa öljylämmitysjärjestelmä talossa säilyi lähes entisellään. Ensimmäisen ja toisen seurantajakson välillä kiinteistöön vaihdettiin kuitenkin uusia lämmityksen laitteita, muun
muassa termostaatit ja matalalämpöradiaattorit.
”Ensimmäinen seurantavuosi opetti jotain tietyistä laiminlyönneistä, joita ei aluksi ollut otettu huomioon. Toteutuneen
seurannan kautta parannettiin sitten muun muassa lämmönjakoa”, Otronen mainitsee.
Kaikissa tapauksissa lämpöpattereita ei tarvitse vaihtaa
uusiin hybridijärjestelmään siirryttäessä. Liedossa kuitenkin
laitteet olivat osin epäkunnossa, ja viallisten termostaattien
takia huoneiden lämpötila oli turhan korkea.
Kiinteistön öljynkulutus oli ensimmäisen seurantajakson talvikaudella 983 litraa, mutta toisen jakson vastaavana ajankohtana enää 271 litraa. Muutos johtui osin laitteistojen vaihdosta ja osin siitä, että talvi 2013–2014 oli selvästi edellistä
talvea leudompi. Lämmitysenergian kokonaiskulutus oli toisella
jaksolla noin 5 000 kWh pienempi kuin ensimmäisellä, minkä
lisäksi lämpöpumpun tuottama energiansäästö oli suurempi.
Sähkön- ja vedenkulutuksessa ei ollut merkittäviä eroja seurantajaksojen välillä.
Suunnittelu keskeistä
”Kytkennöistä, toteutuksesta ja käyttäjästä riippuen lämpöpumpun tuottaman ilmaisenergian osuus lämmitysjärjestelmässä
Ei välimoduuleita. Järjestelmä koostuu
vesimittareista ja näytöllisestä keskusyksiköstä.
Mah