KITA 6+7/2014 | Page 61

Tutkimusta varten asennettiin laitteistot, jotka seurasivat ulko- ja sisälämpötilaa sekä energian ja käyttöveden kulutusta. Hybridilämmitysjärjestelmässä öljykattila tuki lämpöpumpun toimintaa. Tietyn pakkasrajan jälkeen lämpöpumppu kytkeytyi pois päältä. Sekä kattila että lämpöpumppu lämmittivät energiavaraajaa. IVL-pumpun kytkeytymisrajana oli ensimmäisellä seurantajaksolla –5 °C. Sittemmin rajaa muutettiin, koska lämpöpumpun käyttö on kannattavaa kovemmillakin pakkasilla. Otrosen mukaan sopiva poiskytkeytymisraja IV-lämpöpumpulle on noin –15...–20 °C. Laitteistoja uusittiin Alkuvaiheessa öljylämmitysjärjestelmä talossa säilyi lähes entisellään. Ensimmäisen ja toisen seurantajakson välillä kiinteistöön vaihdettiin kuitenkin uusia lämmityksen laitteita, muun muassa termostaatit ja matalalämpöradiaattorit. ”Ensimmäinen seurantavuosi opetti jotain tietyistä laiminlyönneistä, joita ei aluksi ollut otettu huomioon. Toteutuneen seurannan kautta parannettiin sitten muun muassa lämmönjakoa”, Otronen mainitsee. Kaikissa tapauksissa lämpöpattereita ei tarvitse vaihtaa uusiin hybridijärjestelmään siirryttäessä. Liedossa kuitenkin laitteet olivat osin epäkunnossa, ja viallisten termostaattien takia huoneiden lämpötila oli turhan korkea. Kiinteistön öljynkulutus oli ensimmäisen seurantajakson talvikaudella 983 litraa, mutta toisen jakson vastaavana ajankohtana enää 271 litraa. Muutos johtui osin laitteistojen vaihdosta ja osin siitä, että talvi 2013–2014 oli selvästi edellistä talvea leudompi. Lämmitysenergian kokonaiskulutus oli toisella jaksolla noin 5 000 kWh pienempi kuin ensimmäisellä, minkä lisäksi lämpöpumpun tuottama energiansäästö oli suurempi. Sähkön- ja vedenkulutuksessa ei ollut merkittäviä eroja seurantajaksojen välillä. Suunnittelu keskeistä ”Kytkennöistä, toteutuksesta ja käyttäjästä riippuen lämpöpumpun tuottaman ilmaisenergian osuus lämmitysjärjestelmässä Ei välimoduuleita. Järjestelmä koostuu vesimittareista ja näytöllisestä keskusyksiköstä. Mah