teita eri puolilla teollisuuskiinteistöä. Silloin ilmanvaihtoa tai
valaistusta saadaan kohdennettua sinne, missä sitä tarvitaan –
eikä harakoille.
”Ehkä ilmanvaihtojärjestelmässä voitaisiin käyttää taajuusmuuttajia, jolloin voitaisiin hyödyntää osatehoja. Tässä on yksi
KUVA: DENNIS LILLKÅLL
Halleihin voidaan lisätä antureita, joilla mitataan olosuh-
avain energiansäästöön”, Manninen suosittaa.
Elinkaariajattelu mukaan
energiansäästöinvestointeihin
Kun teollisuuskiinteistöä tutkitaan huolellisesti, Mannisen
mukaan siitä yleensä löytyy jonkinlaisia energiansäästömahdollisuuksia.
”Jos kiinteistön energiatehokkuutta on jo parannettu peruskorjauksen yhteydessä, tarvitaan enää käytönaikaista seurantaa. Kuitenkin jopa 2000-luvulla rakennetuissa teollisuushalleissa voi olla säästöpotentiaalia, jos hallia on käytetty väärällä tavalla. Energiaa voidaan usein säästää pienilläkin konsteilla”, sanoo Manninen.
”Vanhoissa kiinteistöissä taas voi olla niin vanhaa tekniikkaa, että niissä voi muutenkin olla perusteltua uusia koko
ilmanvaihtojärjestelmä.”
Samaten valaisimien vaihtaminen saattaa joskus olla
aiheellista.
”Vielä 2000-luvullakin moniin halleihin on asennettu elohopeahöyrylamppuja, vaikka ne ovat jo käytöstä poistuvaa tek-
Energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttaminen kannattavasti vaatii
paljon selvitystyötä ja kokonaisuuksien hahmottamista
nologiaa. Nyt niitä korvataan energiatehokkaammilla vaihtoehdoilla.”
Mannisen mielestä asioita olisi syytä tarkastella alun pitäen
elinkaariajattelun pohjalta: ottamalla sekä rakentamis- että
käyttökustannukset mukaan laskelmiin ja suunnittelun lähtökohdaksi.
”Jos energiakustannukset ovat pelkästään rakennuksen
”Jonkun pitäisi arvioida, paljonko energiaa teollisuuskiinteistössä oikein voitaisiin säästää.”
Nykyisin pk-yritykset saavatkin valtiolta avustusta esimerkiksi
energiakatselmuksiin noin 40–50 prosenttia.
Energiakatselmusraporteissa arvioidaan, millaisia energiansäästöinvestointeja kiinteistössä olisi mahdollista tehdä. Samalla
käyttäjän vastuulla, rakennuttaja voi usein päätyä valitsemaan
arvioidaan investointien kustannukset, saatavat säästöt sekä
halvimmat ratkaisut. Silloin pitkän aikavälin energiankulutusta
investointien takaisinmaksuajat.
ei ehkä saada minimoitua.”
Kannattaisi investoida energiatehokkaampaan tekniikkaan.
”Kun energiatehokkuushanke on maksanut itsensä, se säästää elinkaarensa aikana selvää rahaa”, Manninen muistuttaa.
Suurien hankkeiden kyseessä ollessa säästöjä voi tulla jopa
kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.
Esimerkiksi lämmöntalteenottolaitteistot (LTO) saattavat maksaa itsensä muutamassa vuodessa.
”Usein pyritään siihen, että takaisinmaksuajat olisivat enintään 3–5 vuotta. Kun tällaiset investoinnit eivät suoraan liity
omaan liiketoimintaan, joissakin yrityksissä niitä helposti pidetään toissijaisina”, Karveksen energia-asiantuntija Jani Hannén
epäilee.
Energiakatselmus selvittää tilanteen
”Myös tämän hetken taloustilanne vaikuttaa siihen, että yri-
Energia-asiantuntijapalveluja tarjoavan Karves Energia & Val-
tyksissä ei aina ole valmiuksia investoida energiansäästöön.
vonta Oy:n projektipäällikkö Panu Lallukka korostaa, että suu-
Budjetit laaditaan tiukoiksi.”
rimmat energiansäästöt teollisuuskiinteistöissä saadaan useimmiten ilmanvaihdon ohjausta parantamalla.
”Vanhat järjestelmät ovat tyypillisesti sellaisia, että niitä
Hyvällä suunnittelulla parempia investointeja
Teollisuuskiinteistöjen teknisten järjestelmien elinkaaren tie-
ohjataan laitekohtaisesti. Asioita pitäisi katsoa kokonaisvaltai-
tyssä vaiheessa kannattaa joka tapauksessa investoida uusiin ja
semmin”, Lallukka toteaa.
entistä parempiin laitteistoihin.
Jos talotekniikkaan vain lisätään uusia laitteita mutta van-
”Asuinkiinteistöissä on jo jonkin aikaa laadittu pitkän tähtäi-
hat jäävät edelleen toimimaan, teknisiä järjestelmi