MISTÄ SITTEN on kysymys? Uuden lain tultua voimaan
1.6.2013 energiatodistuksia täytyy nyt laatia lähes kaikessa
uudisrakentamisessa sekä myynnin ja vuokrauksen yhteydessä
asuinkerrostaloissa ja uudehkoissa pientaloissa. Poikkeuksiakin löytyy: esimerkiksi ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille tuli uudistuksessa neljän vuoden siirtymäaika.
Rakennuksen energiatodistuksen taustalla on EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Suomessa rakennusten
energiatodistukset ovat olleet käytössä vuodesta 2008.
Monen mielestä energiatodistuksen suurin ongelma piilee siinä, että se perustuu muuhun kuin toteutuneeseen kulutukseen. Energiatodistus laaditaan puhtaasti ”laskennallisin perustein” ja reunaehdoissa oletetaan esimerkiksi, että rakennus
on toteutettu alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja rakentamisen laatu on ollut moitteetonta. Lisäksi numeroharjoitus lähtee
siitä, että rakennuksen tekniset järjestelmät olisivat toiminnaltaan moitteettomia tai uutta vastaavia.
Järkeä vai ei?
Toimitusjohtaja Ari Järvisen kipparoima yritys Lamit Oy on tehnyt jo 10 000 energiatodistusta. Hän myöntää auliisti, että aiheesta keskustellaan kiivaasti: erityisinä kipupisteinä hän tunnistaa hinnan ja E-luvun taustalla olevan kWh-määrän.
Järvinen toteaa energiatodistuksen olevan siitä hyvä paperi, että se kertoo mistä rakennuksen kulutus syntyy:
”Rakennuksen ominaisuuksilla on energiankulutukseen suuri vaikutus. Energiatodistuksen avulla tutkitaan rakennusta, sen
rakenteita ja teknisiä järjestelmiä – ja saadaan niille tyypillinen kulutustieto, kun kaikkea edellä mainittuja käytetään tietyllä tavalla, niin sanotusti standardikäytöllä. Näin energiatodistuksen tiedot ovat luotettavia ja voimme vertailla rakennuksia keskenään.”
Järvisen mukaan tätä asiaa ei pidä sekoittaa toteutuneeseen kulutukseen:
”Energiankäytöstä tuleva lasku taas kertoo meille, miten
Juhani Vättö Skapat Energia Oy:stä on sitä mieltä että energiatodistukset
ovat usein ensimmäinen askel energiasäästön tiellä.
rakennuksen asukas käyttää rakennustaan. Energiatodistuksen ja laskun lukemat poikkeavat toisistaan joskus paljonkin”,
Järvinen toteaa ja tarjoaa esimerkin, jossa samalla kadulla on
kolme joka suhteessa identtistä omakotitaloa.
Entä sitten? – Järvinen kehottaa ottamaan sekä energialaskun että energiatodistuksen vertailuun, jotta selviää, mistä voi-
Identtiset talot, eri kulutus
Ensimmäisessä asuu eläkeläispariskunta, joka on talvet poissa
Espanjassa eikä muutenkaan juuri energiaa kuluta.
Toisessa talossa asuu normiperhe, jonka kulutustottumukset
daan säästää lisää ja mitä voidaan tehdä paremmin.
Energiatodistusta on pidetty kalliina turhakkeena, mutta
Järvinen kääntää asetelman päälaelleen:
”Jos energiatodistus kertoo saman asian kuin energialas-
istuvat täsmälleen laskennalliseen profiiliin. Huoneiden lämpö-
ku, mitä hyötyä on maksaa 500–700 euroa omakotitalon
tilakin on tuo +21 °C.
energiatodistuksesta, jonka tiedot voi lukea laskusta?”
Kolmannessa asuu suurilukuinen lapsiperhe, joka on paljon kotona ja käyttää surutta sähköä tietokoneisiin ja konsoli-
Suurennuslasin alla talo, ei käyttäjä
peleihin ja lisäksi ilmanvaihtokone hyrrää täysillä läpi vuoden.
Myös viranomainen uskoo, että energiatodistuksen avulla voi
Ja kun lämmöstä tykätään, niin asteitakin on kuin tropiikissa.
helpos F