RAKENNUTTAJAKONSULTIT
johtavat monia kiinteistöremontteja
TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN
KUVA: UUDENMAAN PROJEKTINJOHTOPALVELUT
ESPOOSSA PÄÄKONTTORIAAN pitävä Uudenmaan
Projektinjohtopalvelut Oy on pelkästään projektinjohto- ja valvontatehtäviin erikoistunut asiantuntijaorganisaatio. Se johtaa
muun muassa peruskorjaushankkeita tilaajan puolesta ja toimii niissä rakennuttajan edunvalvojana.
Työtä korjaushankkeissa riittää, sillä monet 1950- ja
1960-luvuilla sekä 1900-luvun alussa rakennetut kerrostalot
ovat nyt peruskorjausiässä.
Asuinkiinteistöjen linja- ja märkätilakorjauksissa sekä muissa peruskorjauksissa projektia voi johtaa erillinen rakennutta-
”Energiaa säästävät parannustoimet kannattaa tehdä kiinteistön laajojen
peruskorjausten yhteydessä”, toimitusjohtaja Sami Koskela suosittaa.
jakonsultti. Hän ei toimi pelkästään hankkeen valvojana vaan
samalla myös työn tilaajan asiantuntijana, joka etsii eri työvai-
kunto ja asukkaiden toiveet on selvitettävä ennen töiden aloit-
heille suunnittelijat ja urakoitsijat sekä kilpailuttaa urakat.
tamista.”
Tällaisena rakennuttajakonsulttina voi olla vaikkapa
Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy.
Lämpö talteen kerrostaloista
”Olemme tehneet näitä töitä vuodesta 2007, pääasiassa
Parhaillaan Uudenmaan Projektinjohtopalveluilla on Espoon
taloyhtiöille. Hoidamme sekä korjaus- että täydennysrakenta-
Viherlaaksossa työn alla kuuden kerrostalon asuinkiinteistö,
mista”, toteaa Uudenmaan Projektinjohtopalvelujen toimitus-
jossa on alkamassa laaja peruskorjaushanke.
”Jos kiinteistössä on koneellinen poistoilmajärjestelmä, il-
johtaja Sami Koskela.
Yhtiö toimii enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, joskin se
on hoitanut joitakin erikoisprojekteja muuallakin Suomessa.
manvaihto kannattaa monissa tapauksissa kytkeä lämmöntalteenotto- eli LTO-laitteistoon. Kun poistoilmasta saadaan lämpöä talteen, sitä voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi kiinteis-
Nyt korjataan arvokiinteistöjä
tön lämmityksessä tai kiinteistön käyttövettä lämmitettäessä”,
Koskelan mukaan tyypillisiä Uudenmaan Projektinjohtopalve-
sanoo Koskela.
Viherlaakson kerrostaloissa LTO-systeemin investointikus-
lujen korjausrakentamishankkeita ovat ulkovaippatyöt eli julkisivujen, ikkunoiden vesikattojen ja parvekkeiden remontointi.
”Myös märkätiloja saneerataan runsaasti. Viemme yleensä projektia eteenpäin jo hankesuunnitteluvaiheesta alkaen”,
tannukset olisivat alustavan arvion mukaan noin 170 000 euroa, mutta toisaalta uuden laitteiston asennus säästäisi kiinteistön lämmitysenergiaa 20–30 prosenttia.
”Tässä tapauksessa investoinnin tuottoennuste on yli 10
Koskela mainitsee.
Hänen mukaansa projektinjohtopalveluilla on näinä aikoina varsin paljon kysyntää.
prosenttia, kun pääomakustannukset otetaan huomioon. Niinpä kyseessä on kannattava investointi.”
”Yleensä tällaiset energiaa säästävät parannustoimet kan-
”Isännöitsijöillä ei välttämättä ole aikaa tai intoa, eikä heidän tehtäviinsä välttämättä kuulu toimia projektinjohtajana
nattaa tehdä kiinteistön laajojen peruskorjausten yhteydessä.
korjausrakentamisessa.”
Niihin on myös hyvä varautua jo hankesuunnitteluvaiheessa”,
”Töitä on enemmän kuin ehdimme tehdä. Tarjouspyyntöjä
Koskela suosittaa.
”Projektinjohtopalvelun kustannukset ovat vain 2–3 pro-
tulee koko ajan, samoin kuin toteutettavia korjausrakentamishankkeita”, Koskela luonnehtii tilannetta.
”Rakennuttajakonsultteja saisi mieluusti tulla markkinoille
enemmänkin. Peruskorjauksissa on vielä paljon tekemistä.”
senttia projektin kustannuksista, joka on mitättömän pieni hyötyihin nähden. Toisaalta töiden kilpailutus voi tuoda tilaajalle
säästöjä.”
Urakoitsijat ja suunnittelijat korjaushankkeisiin löydetään
”Olemme huomanneet, että tällä hetkellä korjattavat rakennukset ovat keskimäärin vanhempia kuin vielä jonkin aikaa
laajan yhteistyöverkoston kautta.
”Kun projektinjohtotyötä tekee pitkään, oikeat toimijat ku-
sitten. Nyt saneerataan paljon arvokiinteistöjä. Ne ovat haastavia kohteita – muun muassa siksi, että tällaisissa rakennuksis-
hunkin projektiin oppii tunnistamaan nopeasti”, Koskela poh-
sa on tyypillisesti ehditty jo tehdä useita peruskorjauksia, jois-
tii.
ta on vain vähän dokumentteja.”
”Jokainen asunto on siis ikään kuin erillinen projekti, jonka
Lisätietoja: www.upj.fi
6 / 2013
kita 101