KITA 5+6/2016 - Page 82

uutismonttu | palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan Uudet energiatehokkuussopimukset tulevat HÖYLÄ IV KANNUSTAA ÖLJYLÄMMITTÄJÄÄ KOKEILEMAAN MYÖS UUSIUTUVIA ENERGIANMUOTOJA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa – ja samalla se on ensisijainen keino energiankäytön tehostamiseksi Suomessa. On selvää, että vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Asia on ajankohtainen juuri nyt, koska Suomessa on käynnistymässä uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Uusi sopimuskausi jatkaa tänä vuonna päättyvää energiatehokkuussopimusten kautta 2008–2016. VAPAAEHTOISET ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET ovat aika lailla sinivalkoinen keino käydä ilmastonmuutosta vastaan. Suomi on yksi niistä harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusmenettely toimii ja tuottaa tuloksia. Valtio ja eri toimialat ovat yhdessä valinneet sopimisen tien, jotta Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet voidaan täyttää. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja. Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja elinkeinoelämän välisillä sopimuksilla itse asiassa jo 1990-luvulta lähtien. Neljän kopla Vuosille 2017–2025 solmittavat neljä energiatehokkuussopimusta kattavat elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala, yksityinen palveluala), kiinteistöalan, kunta-alan ja lämmityspolttonesteiden jakelun. Näistä viimeksi mainittu tunnetaan nimellä HÖYLÄ IV ja se säätelee öljylämmityskiinteistöjen toimintaa. Sopimuksen osapuolia ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympä- Öljyalan Palvelukeskus Oy:n erityisasiantuntija Eero Otronen. ristöministeriö, Energiavirasto sekä Öljy- ja biopolttoaineala sekä suurimmat lämmityspolttonesteitä toimittavat yhtiöt. Lisäksi sopimuksen toimeenpanoon ovat sitoutuneet Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry. Erityisasiantuntija Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskus ”Ideana on, että öljynkulutusta pyritään vähentämään tuomalla uusiutuvaa energiaa öljyn rinnalle”, toteaa Otronen. Tavoitteena on lisätä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta siten, että uusiutuvaa energiaa käyte- Oy:stä toteaa, että Suomessa on vajaa 200 000 öljylämmit- tään vuonna 2025 vähintään 50 prosentissa öljylämmityskiin- teistä pientaloa, etupäässä omakotitaloja. teistöistä. ”Sitten on vielä 10 000 rivi- ja kerrostaloa etupäässä haja-asutusalueilla, joissa öljylämmitys on pääasiallinen läm- Tarkasta, seuraa, kunnosta mitysmuoto.” Yksittäisiä asuntoja noissa taloissa Otronen Sopimus määrittelee viisi toimenpidealuetta öljylämmityksen arvioi olevan noin 80 000. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Näistä ensimmäinen on kattilatarkastus- ja Ei suuria muutoksia neuvontatoiminta sekä seurantajärjestelmä. Tämä tarkoittaa Eero Otrosen mukaan HÖYLÄ IV jatkaa III:n viitoittamalla sitä, että toimenpidealueella pannaan toimeen neuvontatoi- tiellä, ilman mitään dramaattista muutosta suuntaan tai toi- minta, joka toteutetaan asennusliikkeiden säännöllisen huolto- seen. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa rakennusten ja nii- toiminnan yhteydessä. Toiminnalle asetetaan myös tulostavoit- den energiahuoltoon kuuluvien öljylämmitysjärjestelmien pitä- teet (mm. toteutettujen asiakaskäyntien määrä, korjaus-keho- minen sellaisessa kunnossa, että ne täyttävät – rakennuksen tukset, huollon yhteydessä suoritetut parannustoimet). rakennustapa huomioon ottaen – energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset. 82 kita  5–6/ 2016 Toinen toimenpidealue koskee ikääntyneiden öljylämmitysjärjestelmien kunnostamista. Näissä kunnostusprojekteissa tuo-