KITA 5+6/2016 - Page 4

YKSI LÄMMITYSRATKAISU KAIKILLA EKOMAUSTEILLA, KIITOS! Onko taloyhtiön lämmitysjärjestelmä uusimisen tarpeessa? Vai haetaanko vanhan systeemin rinnalle lisätehoja vihreämmästä energiasta? Esimerkiksi nykyaikaiset lämpöpumppuratkaisut ja tekniikan kehittyminen ovat tuoneet kosolti uusia kustannustehokkaita mahdollisuuksia kentälle. Useamman lämmitysmuodon koplaaminen yhteen tuo selviä hyötyjä, mikäli muutos toteutetaan fiksusti. Aina ei taloyhtiöiden hallituksilla kuitenkaan ole riittävää tietotaitoa viemään projektia maaliin toivotulla tavalla. Tällöin vaarana on, että tehdään ratkaisuja, jotka ovat keskenään ristiriidassa – tai sitten ne eivät suuresta hintalapustaan huolimatta kuitenkaan tuo sitä säästöä, jota alun perin lähdettiin tavoittelemaan. Suomalaisten kodit lämpiävät eri konsteilla. Maamme kiinteistöjen lämmitysmuotoja ovat suorasähkö, varaava sähkö, maalämpöpumppu, poistoilmalämpöpumppu, ilmasta veteen lämpöpumppu, kaukolämpö, öljy, puu ja pelletti. Vaihtoehtoja on monia ja yhä useammassa kiinteistössä käytetään monienergia- eli hybridilämmitystä, jolloin eri tekniikoita yhdistellään. Kolme käytetyintä ja perinteistä lämmitysmuotoa suomalaisessa rakennuskannassa ovat olleet sähkö, öljy ja kaukolämpö, mutta esimerkiksi vuosina 2013–2014 valmistuneissa pientaloissa (18 774 kpl) oli suosituin ensi­ sijainen lämmitysmuoto maalämpö (7 836 kpl) noin 42 % osuudellaan. Ilahduttavasti voidaan todeta, että lämmitettyä huonetilaa kohden käytetty lämmitysenergian määrä on laskenut viimeisen 30 vuoden aikana noin puoleen Suomessa. Tämä selittyy rakennusten paremmalla eristystasolla sekä kerros- ja rivitaloasumisen yleistymisellä. Samaan aikaan sähkön­ kulutus tosin on likimain viisinkertaistunut aiheuttaen kasvua energian kokonaiskulutuksessa. Kasvun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Energian säästöpotentiaalia kuitenkin löytyy rutkasti ja energiatehokkuus on aihe, jota yhä ­useampi asunnonomistaja Suomessa miettii. Kotitalouksissa merkittävin energiasäästö saadaan aikaan käyttämällä energiatehokkaita lämmitysjärjestelmiä ja parantamalla lämpöeristyksiä. Lämmitystavan uusimisessa tulee huomioida ainakin uuden järjestelmän kokonaishankintahinta, vuosittaiset ylläpito- ja huoltokustannukset sekä järjestelmien uusimistarve tekniseen käyttöikään perustuen. Sopiva startti lämmitysjärjestelmän uusimiselle on hyvä lähtötilanteen kartoitus sekä omiin todellisiin tarpeisiin pohjaava päätös. Jos tarkastellaan suomalaisten kerros- ja rivitaloasunto-osakeyhtiöiden hoitomaksuja, huomataan, että energiatehokkuusajattelulle löytyy vankat taloudelliset perusteet. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Tästä suurin suhteellinen osuus, 23,4 prosenttia, aiheutui lämmityskustannuksista. Vastaavasti kerrostaloasunto-osake­ yhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,54 euroa huoneistoneliöltä ja lämmityksen osuus hoito­ kuluista oli suurin silläkin puolella (23,8 %). Lisälämmitysjärjestelmillä – kuten varaavil