määriä elohopeaa ja siksi ne tulee palauttaa asianmukaisiin
keräyspisteisiin, kuten sähköromu- tai ongelmajätekeräykseen.
Lamppujen palauttaminen helpottui jonkin verran
1.5.2013. Siitä lähtien käytetyt energiansäästö- ja LED-lamput
sekä alle 25 cm:n pituiset loisteputkilamput on voinut palauttaa maksutta ja ilman uuden tuotteen ostovelvoitetta suurehkoihin myymälöihin, joiden valikoimiin tällaiset lamput sisältyvät.
”Keräysverkosto toimii ehkä vajaateholla”, toteaa Kärkkäinen.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ongelmajätteiden keräysautot kiertävät nykyisin asuinalueita vain keväisin. Väliaikoina
asukkaiden on vietävä ongelmajätteensä alueellisille SORTTIjäteasemille, jos muut tahot eivät ota niitä vastaan.
Jätteiden lajittelu jakaa mielipiteitä
Suomen Ympäristöturvallisuuden kehittämiskeskuksen (SYMKE)
asiantuntija Jussi Mattila toteaa, että nykyaikainen jätehuolto
perustuu jätteiden syntypaikkalajitteluun.
”Kierrätys sinänsä on järkevää. Nyt kuitenkin tarvitaan
monta eri laaria, jotta eri jätelajit saadaan vietyä jätekatokseen”, sanoo Mattila.
”Jätekeräyksissä pyritään saamaan yhä puhtaampaa
materiaalia talteen. Samalla asukkaat joutuvat tekemään yhä
enemmän työtä lajittelussa.”
”Asiassa on hyvät puolensa, mutta se voi myös johtaa
äärimmäisyyksiin. Osa asukkaista tekee kaikki kierrätykset
säntillisesti, ja osaa kierrätys ei enää jaksa kiinnostaa.”
Mattilan mukaan kyse on keräystoiminnan kannattavuudesta. Taloyhtiöt on valjastettu tekemään ilmaista lajittelutyötä.
”Kun kotitalous lajittelee jätteet, siitä syntyy säästöä. Jos
taas lajittelun tekee joku ulkopuolinen, siitä seuraa enemmän
kuluja”, muistuttaa Mattila.
”Osittain maan alle sijoitettavat syväsäiliöt ovat myös yksi
Lisää tietoa taloyhtiöihin
vaihtoehto. Kontin hyvä puoli toisaalta on, että sitä ei tarvitse
Biojätteen erilliskeräys ei Mattilan mukaan ole välttämättä
kaivaa maahan”, Kärkkäinen kehuu jätekontteja.
enää kovin kannattavaa ainakaan haja-asutusalueilla. ”Suomi
Joidenkin kaupunkien j