KITA 5/2015 - Page 26

määriä elohopeaa ja siksi ne tulee palauttaa asianmukaisiin keräyspisteisiin, kuten sähköromu- tai ongelmajätekeräykseen. Lamppujen palauttaminen helpottui jonkin verran 1.5.2013. Siitä lähtien käytetyt energiansäästö- ja LED-lamput sekä alle 25 cm:n pituiset loisteputkilamput on voinut palauttaa maksutta ja ilman uuden tuotteen ostovelvoitetta suurehkoihin myymälöihin, joiden valikoimiin tällaiset lamput sisältyvät. ”Keräysverkosto toimii ehkä vajaateholla”, toteaa Kärkkäinen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ongelmajätteiden keräysautot kiertävät nykyisin asuinalueita vain keväisin. Väliaikoina asukkaiden on vietävä ongelmajätteensä alueellisille SORTTIjäteasemille, jos muut tahot eivät ota niitä vastaan. Jätteiden lajittelu jakaa mielipiteitä Suomen Ympäristöturvallisuuden kehittämiskeskuksen (SYMKE) asiantuntija Jussi Mattila toteaa, että nykyaikainen jätehuolto perustuu jätteiden syntypaikkalajitteluun. ”Kierrätys sinänsä on järkevää. Nyt kuitenkin tarvitaan monta eri laaria, jotta eri jätelajit saadaan vietyä jätekatokseen”, sanoo Mattila. ”Jätekeräyksissä pyritään saamaan yhä puhtaampaa materiaalia talteen. Samalla asukkaat joutuvat tekemään yhä enemmän työtä lajittelussa.” ”Asiassa on hyvät puolensa, mutta se voi myös johtaa äärimmäisyyksiin. Osa asukkaista tekee kaikki kierrätykset säntillisesti, ja osaa kierrätys ei enää jaksa kiinnostaa.” Mattilan mukaan kyse on keräystoiminnan kannattavuudesta. Taloyhtiöt on valjastettu tekemään ilmaista lajittelutyötä. ”Kun kotitalous lajittelee jätteet, siitä syntyy säästöä. Jos taas lajittelun tekee joku ulkopuolinen, siitä seuraa enemmän kuluja”, muistuttaa Mattila. ”Osittain maan alle sijoitettavat syväsäiliöt ovat myös yksi Lisää tietoa taloyhtiöihin vaihtoehto. Kontin hyvä puoli toisaalta on, että sitä ei tarvitse Biojätteen erilliskeräys ei Mattilan mukaan ole välttämättä kaivaa maahan”, Kärkkäinen kehuu jätekontteja. enää kovin kannattavaa ainakaan haja-asutusalueilla. ”Suomi Joidenkin kaupunkien j