kehitystä auttoi huomattavasti myös puolijohdetekniikan siirtyminen digitaalisten signaalien käyttöön. Markkinoille tuli tuolloin ensimmäistä kertaa minitietokoneisiin perustuvia keskuslaitteita, joihin liitettiin ohjelmoitavia alakeskuksia. Tekniikan
kehitys toi mahdollisuuden monipuolisille ohjaus-, mittaus- ja
valvontatoiminnoille ensi kertaa ihmisten ulottuville.
KUVA: PAUL CHARPENTIER
valvonnalle tuli tarvetta. Nykymuotoisen rakennusautomaation
1980-luvulla yleistyivät DDC-pohjaiset (direct digital
control) eli suorat digitaaliset säädöt, joilla voitiin asettaa
parametreja säätimille suoraan valvomosta. Valvomon ja alakeskusten välinen tiedonsiirto oli täysin digitaalista, jolloin
kaapeloinnin ja kytkentäpisteiden määrän vähentyminen pienensi myös vikamahdollisuuksia. Ensin tärkeimpiä hälytyksiä
siirrettiin kiinteistönhoitajille päivystysajan ulkopuolella robottipuhelimella, mutta 1990-luvun jälkipuoliskolla on siirrytty tekstiviestihälytyksiin.
1990-luvulla tietokoneiden ja Windowsin yleistyessä valvontajärjestelmiin voitiin integroida säätötekniikan sovelluksia. Tässä kehitysvaiheessa alakeskuksista alkoi tulla itsenäisesti toimivia yksiköitä. Vaativimmissa kohteissa vakiintui kolmitasoinen hierarkia, johon kuuluivat valvomo-, alakeskus- ja
kenttälaitetasot.
Verkosta nostetta
2000-luvun internetin kehitys taas on tuonut tullessaan isojen
kiinteistönomistajien keskitetyt kaukovalvomot, joista voidaan
ohjata reaaliaikaisesti koko kiinteistökantaa sijainnista riippu-
”Me emme sitoudu mihinkään tiettyyn teknologiaan, vaan järjestelmä
toimii, kunhan vain löytyy rajapintoja tiedon keräämiseen”, Timo
Vitikainen BaseN:stä kertoo.
matta. Nykyään voidaan internetin kautta ottaa yhteys langattomasti mihin ja milloin tahansa.
Tänä päivänä rakennusautomaatiolla pyritään paranta-
rakennusautomaation säädöt ja ohjaukset täytyy olla tehty
oikealla tavalla, jotta järjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti.
maan – käyttömukavuuden lisäksi – ennen kaikkea kiinteistön
Ohjelmallisesti voidaan käyttää hyvinkin monimutkaisia säätö-
energiatehokkuutta.
ja ohjaustapoja, mutta silloin on vaarana, että kuluttaja ei
Energiatehokkuudella tähdätään mahdollisimman vähäiseen energiankulutukseen kiinteistön standardikäytössä, sisäl-
enää osaa niitä käyttää.
Rakennusautomaation kehityksessä on myös ollut leimal-
täen veden ja huoneilman lämmityksen, jäähdytyksen, ilman-
lista, että kuluttajapuolen ratkaisuissa on keskitytty omakotita-
vaihdon, valaistuksen sekä muun energian käytön. Suomi on
loihin – kokonaisen kerrostalon tai rivitalon lassoaminen äly-
energiatehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita, ja ase-
asumisen pariin on ollut liian kova haaste toimialalle.
man säilyttäminen huipulla vaatii panostuksia myös vihreään
taloautomatiikkaan.
Poikkeuksiakin toki löytyy. Yksi niistä on Espoon Leppävaaran kupeeseen Mäkkylään toteutettu kerrostaloyhtiö, As. Oy
Toimiala on suuressa määrin myös vastannut tähän huu-
Espoon Adjutantti, jossa ekotehokkuudesta on tehty asukkaille
toon: LVIA- ja sähkötekniikan suunnittelu- ja toteutusperiaat-
mahdollisimman helppoa. Adjutantissa on eletty elämää ”tule-
teita on jatkuvasti rukattu kestävämpään suuntaan. Uusi ener-
vaisuudessa” jo yli kahden vuoden ajan.
giapihi linja on johtanut tarkentuneisiin säätötavoitteisiin, prosessien mukauttamiseen käyttötilanteen mukaan sekä säätö-
Kulutuksen herraksi
ja ohjausmahdollisuuksien ulottamiseen yhä pienempiin kulu-
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? No, talon asukkaat
tusyksiköihin. Tätä nykyä nämä tavoitteet voidaan saavut-
voivat esimerkiksi reaaliaikaisesti minuutti minuutilta seurata
taa oikealla instrumentoinnilla ja ohjelmistoilla sekä käyttäjän
kokonaissähkön, sähkölaitteiden, lämmitysenergia