KITA 4+5/2014 | Page 50

kehitystä auttoi huomattavasti myös puolijohdetekniikan siirtyminen digitaalisten signaalien käyttöön. Markkinoille tuli tuolloin ensimmäistä kertaa minitietokoneisiin perustuvia keskuslaitteita, joihin liitettiin ohjelmoitavia alakeskuksia. Tekniikan kehitys toi mahdollisuuden monipuolisille ohjaus-, mittaus- ja valvontatoiminnoille ensi kertaa ihmisten ulottuville. KUVA: PAUL CHARPENTIER valvonnalle tuli tarvetta. Nykymuotoisen rakennusautomaation 1980-luvulla yleistyivät DDC-pohjaiset (direct digital control) eli suorat digitaaliset säädöt, joilla voitiin asettaa parametreja säätimille suoraan valvomosta. Valvomon ja alakeskusten välinen tiedonsiirto oli täysin digitaalista, jolloin kaapeloinnin ja kytkentäpisteiden määrän vähentyminen pienensi myös vikamahdollisuuksia. Ensin tärkeimpiä hälytyksiä siirrettiin kiinteistönhoitajille päivystysajan ulkopuolella robottipuhelimella, mutta 1990-luvun jälkipuoliskolla on siirrytty tekstiviestihälytyksiin. 1990-luvulla tietokoneiden ja Windowsin yleistyessä valvontajärjestelmiin voitiin integroida säätötekniikan sovelluksia. Tässä kehitysvaiheessa alakeskuksista alkoi tulla itsenäisesti toimivia yksiköitä. Vaativimmissa kohteissa vakiintui kolmitasoinen hierarkia, johon kuuluivat valvomo-, alakeskus- ja kenttälaitetasot. Verkosta nostetta 2000-luvun internetin kehitys taas on tuonut tullessaan isojen kiinteistönomistajien keskitetyt kaukovalvomot, joista voidaan ohjata reaaliaikaisesti koko kiinteistökantaa sijainnista riippu- ”Me emme sitoudu mihinkään tiettyyn teknologiaan, vaan järjestelmä toimii, kunhan vain löytyy rajapintoja tiedon keräämiseen”, Timo Vitikainen BaseN:stä kertoo. matta. Nykyään voidaan internetin kautta ottaa yhteys langattomasti mihin ja milloin tahansa. Tänä päivänä rakennusautomaatiolla pyritään paranta- rakennusautomaation säädöt ja ohjaukset täytyy olla tehty oikealla tavalla, jotta järjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti. maan – käyttömukavuuden lisäksi – ennen kaikkea kiinteistön Ohjelmallisesti voidaan käyttää hyvinkin monimutkaisia säätö- energiatehokkuutta. ja ohjaustapoja, mutta silloin on vaarana, että kuluttaja ei Energiatehokkuudella tähdätään mahdollisimman vähäiseen energiankulutukseen kiinteistön standardikäytössä, sisäl- enää osaa niitä käyttää. Rakennusautomaation kehityksessä on myös ollut leimal- täen veden ja huoneilman lämmityksen, jäähdytyksen, ilman- lista, että kuluttajapuolen ratkaisuissa on keskitytty omakotita- vaihdon, valaistuksen sekä muun energian käytön. Suomi on loihin – kokonaisen kerrostalon tai rivitalon lassoaminen äly- energiatehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita, ja ase- asumisen pariin on ollut liian kova haaste toimialalle. man säilyttäminen huipulla vaatii panostuksia myös vihreään taloautomatiikkaan. Poikkeuksiakin toki löytyy. Yksi niistä on Espoon Leppävaaran kupeeseen Mäkkylään toteutettu kerrostaloyhtiö, As. Oy Toimiala on suuressa määrin myös vastannut tähän huu- Espoon Adjutantti, jossa ekotehokkuudesta on tehty asukkaille toon: LVIA- ja sähkötekniikan suunnittelu- ja toteutusperiaat- mahdollisimman helppoa. Adjutantissa on eletty elämää ”tule- teita on jatkuvasti rukattu kestävämpään suuntaan. Uusi ener- vaisuudessa” jo yli kahden vuoden ajan. giapihi linja on johtanut tarkentuneisiin säätötavoitteisiin, prosessien mukauttamiseen käyttötilanteen mukaan sekä säätö- Kulutuksen herraksi ja ohjausmahdollisuuksien ulottamiseen yhä pienempiin kulu- Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? No, talon asukkaat tusyksiköihin. Tätä nykyä nämä tavoitteet voidaan saavut- voivat esimerkiksi reaaliaikaisesti minuutti minuutilta seurata taa oikealla instrumentoinnilla ja ohjelmistoilla sekä käyttäjän kokonaissähkön, sähkölaitteiden, lämmitysenergia