KITA 4/2016 | Page 10

JVT-TYÖN LÄHTÖTILANTEESSA käydään läpi mitä on tapahtunut ja mitä on tehty – ja päätetään kiireellisimmistä toimenpiteistä. Kenen tahansa käsiin korjausurakkaa ei kannata antaa, sillä tilaajavastuulaki määrää, että tilaajan ollessa elinkeinonharjoittaja (esim. asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö) on sen ennen sopimuksen allekirjoittamista tarkistettava, että sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Suomen JVT- ja kuivausliikkeiden liiton puheenjohtaja Kari Korpi toteaa, että silloinkin kun taloyhtiöiden maallikkojäsenet ovat hiukan ulkona siitä, mitä pitäisi tapahtua, isännöitsijät ovat onneksi hyvin tilanteen tasalla: ”Nykypäivänä isännöitsijät tietävät hyvin, että tarkat suunnitelmat ja valvonta on oltava joka urakassa. Näistä harvoin yritetään luistaa.” Omatoimirakentajia on tänä päivänä enää varsin vähän, joten asialla on lähinnä ammattilaisia, jotka tekevät vahinkosaneerauksen kerralla oikein. ”Monessa taloyhtiössä ollaankin tarkkoja siitä, että kun vahinko kerran on sattunut, jäljet korjataan viimeisen päälle hyvin. Kukaan ei halua tehdä vaikkapa kymppitonnin ’halpaa’ remonttia ja huomata sitten, että uusiksi menee.” Vettä väärässä paikassa Tavallisia vahinkoja ovat kylpyhuoneiden vesivahingot, joiden takana on esimerkiksi puutteellinen vedeneristys seinissä tai putkien pettäminen. Toinen murheenkryyni on alleenlaskeva astianpesukone. ”Vesikattovuodot ovat sitten harvinaisempia”, Korpi tietää. Vahingon toteamisen jälkeen pyörät alkavat yleensä pyöriä siten, että aloituskokouksessa käydään läpi tilaajan odotukset ja selvitetään tilanne, tehdään katselmus ja riskikartoitus vahinkopaikalla ja sovitaan toimenpiteistä. Aloituskokouksessa sovitaan aikataululliset ja laadulliset tavoitteet hankkeelle. Riskikartoitus voi ennestään olla varsin tuntematon taloyhtiöiden hallituksille. Kyseessä on vaarallisten aineiden ja tekijöiden kartoitus, joka koostuu vahinkosaneerattavan kohteen asiakirjojen (esim. rakennepiirustukset) tarkastelusta ja kohteessa tehtävästä katselmuksesta. Vahinkosaneerauskohteessa voi olla työntekijöiden tai lähiympäristön terveyttä ja turvallisuutta uhkaavia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaroja ja haittoja sekä tapaturmariskejä. Epäselvistä tai epäilyttävistä materiaaleista otetaan näytteet, jotka analysoidaan luotettavalla asiantuntijataholla. ”Esimerkiksi asbestia koskevat uudet säännökset määräävät, että joka kohteesta on otettava asbestinäyte”, Korpi ”Päivystykseen tulee keskimäärin 1,2 hälytystä viikossa”, toteaa. Asbestipitoisten tuotteiden käyttöönotto on ollut Suo- toteaa Haapaharju. Lisäksi viitisen henkilöä työskentelee pää- messa kielletty vuodesta 1994 alkaen, mutta sitä voi löytyä sääntöisesti vahinkojen purkamisessa sekä kunnostuksessa. aiemmin rakennetuista rakennuksista (mm. eristeistä, tasoit- ”Yleisimmät vahingot tulevat putkivuodoista sekä katto- teista, pinnoitteista ja akustisista levyistä). vuodoista. Lisäksi maasta nouseva kosteus on yksi vahinkojen aiheuttaja”, Haapaharju kertoo ja lisää, että yritys korjaa Hälytyskellot soivat Toimitusjohtaja Jukka Haapaharju A-Kumppanit Oy:stä kertoo, myös huonon sisäilman aiheuttavia vikoja. ”Vesivahinkojen suhteen on selvää, että nopea rajaaminen että vantaalainen yritys tekee vuositasolla vahinkosaneerauk- vahingon sattuessa yleensä nopeuttaa myös kuivatuksen ja sia 1,5 miljoonalla eurolla. kunnostuksen valmistumista”, tietää Haapaharju. 10 kita  4/ 2016