JVT-TYÖN LÄHTÖTILANTEESSA käydään läpi mitä on
tapahtunut ja mitä on tehty – ja päätetään kiireellisimmistä toimenpiteistä. Kenen tahansa käsiin korjausurakkaa ei kannata
antaa, sillä tilaajavastuulaki määrää, että tilaajan ollessa elinkeinonharjoittaja (esim. asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö) on sen
ennen sopimuksen allekirjoittamista tarkistettava, että sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa.
Suomen JVT- ja kuivausliikkeiden liiton puheenjohtaja Kari
Korpi toteaa, että silloinkin kun taloyhtiöiden maallikkojäsenet ovat hiukan ulkona siitä, mitä pitäisi tapahtua, isännöitsijät
ovat onneksi hyvin tilanteen tasalla:
”Nykypäivänä isännöitsijät tietävät hyvin, että tarkat suunnitelmat ja valvonta on oltava joka urakassa. Näistä harvoin
yritetään luistaa.” Omatoimirakentajia on tänä päivänä enää
varsin vähän, joten asialla on lähinnä ammattilaisia, jotka
tekevät vahinkosaneerauksen kerralla oikein.
”Monessa taloyhtiössä ollaankin tarkkoja siitä, että kun
vahinko kerran on sattunut, jäljet korjataan viimeisen päälle
hyvin. Kukaan ei halua tehdä vaikkapa kymppitonnin ’halpaa’
remonttia ja huomata sitten, että uusiksi menee.”
Vettä väärässä paikassa
Tavallisia vahinkoja ovat kylpyhuoneiden vesivahingot, joiden
takana on esimerkiksi puutteellinen vedeneristys seinissä tai
putkien pettäminen. Toinen murheenkryyni on alleenlaskeva
astianpesukone.
”Vesikattovuodot ovat sitten harvinaisempia”, Korpi tietää.
Vahingon toteamisen jälkeen pyörät alkavat yleensä pyöriä siten, että aloituskokouksessa käydään läpi tilaajan odotukset ja selvitetään tilanne, tehdään katselmus ja riskikartoitus
vahinkopaikalla ja sovitaan toimenpiteistä. Aloituskokouksessa
sovitaan aikataululliset ja laadulliset tavoitteet hankkeelle.
Riskikartoitus voi ennestään olla varsin tuntematon taloyhtiöiden hallituksille. Kyseessä on vaarallisten aineiden ja tekijöiden kartoitus, joka koostuu vahinkosaneerattavan kohteen
asiakirjojen (esim. rakennepiirustukset) tarkastelusta ja kohteessa tehtävästä katselmuksesta. Vahinkosaneerauskohteessa
voi olla työntekijöiden tai lähiympäristön terveyttä ja turvallisuutta uhkaavia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaroja
ja haittoja sekä tapaturmariskejä. Epäselvistä tai epäilyttävistä
materiaaleista otetaan näytteet, jotka analysoidaan luotettavalla asiantuntijataholla.
”Esimerkiksi asbestia koskevat uudet säännökset määräävät, että joka kohteesta on otettava asbestinäyte”, Korpi
”Päivystykseen tulee keskimäärin 1,2 hälytystä viikossa”,
toteaa. Asbestipitoisten tuotteiden käyttöönotto on ollut Suo-
toteaa Haapaharju. Lisäksi viitisen henkilöä työskentelee pää-
messa kielletty vuodesta 1994 alkaen, mutta sitä voi löytyä
sääntöisesti vahinkojen purkamisessa sekä kunnostuksessa.
aiemmin rakennetuista rakennuksista (mm. eristeistä, tasoit-
”Yleisimmät vahingot tulevat putkivuodoista sekä katto-
teista, pinnoitteista ja akustisista levyistä).
vuodoista. Lisäksi maasta nouseva kosteus on yksi vahinkojen aiheuttaja”, Haapaharju kertoo ja lisää, että yritys korjaa
Hälytyskellot soivat
Toimitusjohtaja Jukka Haapaharju A-Kumppanit Oy:stä kertoo,
myös huonon sisäilman aiheuttavia vikoja.
”Vesivahinkojen suhteen on selvää, että nopea rajaaminen
että vantaalainen yritys tekee vuositasolla vahinkosaneerauk-
vahingon sattuessa yleensä nopeuttaa myös kuivatuksen ja
sia 1,5 miljoonalla eurolla.
kunnostuksen valmistumista”, tietää Haapaharju.
10 kita 4/ 2016