KITA 4/2015 | Page 4

TOIMITUKSELTA VASARALLE TÖITÄ Asuinrakennusten tekninen korjaustarve on maassamme ollut vuosittain noin 3,2 miljardia euroa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana korjaustarve nousee 3,5 miljardiin euroon vuosittain ja vähenee tästä noin 3,3 miljardiin euroon vuosina 2025–2035. Teknisen korjaustarpeen kasvu tulee pääasiassa kerrostaloista. Ylläolevat tiedot ilmenevät tuoreesta Asuinrakennusten korjaustarve -raportista, jonka on 4/2015 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 [email protected] www.publico.com teettänyt Pellervon taloustutkimus PTT. Raportin mukaan koko maassa noin 90 prosenttia tekni- PÄÄTOIMITTAJA sestä korjaustarpeesta on myös taloudellisesti perusteltua. Petri Charpentier Korjaustarve riippuu luonnollisesti talotyypistä ja sijainnista: suurissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa asunnoille on kysyntää ja korjaustarpeessa olevat rakennukset on perusteltua korjata, kun taas maaseutualueilla tilanne on toinen. Raportissa todetaan, että kerrostaloasuntojen kysynnän vajaus vastaa suurinta osaa tulevasta korjaustarpeesta. Viime vuosikymmeninä korjauksia on jätetty tekemättä noin 15 miljardin euron arvosta. Toimenpiteitä korjaustoiminnan aktivoimiseksi on toki tehty jo 1980-luvulta lähtien. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita ohjelmia yhteistyössä etujärjestöjen, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa. Yleisen elinympäristön parantamisen, asumisen ja korjausrakentamisen kehit- TUOTEPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth [email protected] puh. 020 162 2250 TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen tämisen ympärille on kasattu jos jonkinmoista ohjelmaa, ja korjausrakentamista on tuettu myös GRAPHIC DESIGN elvytystoimin varsinkin heti finanssikriisin jälkeen. Toimenpiteiden ansiosta korjaustarpeiden Riitta Yli-Öyrä kertyminen tuleville vuosille onkin saatu hidastumaan – ja nykyinen korjausinvestointien määrä vastaa vuotuista korjaustarvetta. Raportissa silti huomautetaan, että korjausinvestointien volyymiin vaikuttaa myös suhdannetilanne. Esimerkiksi pitkään jatkuva epävarmuus työmarkkinoilla voi vaarantaa korjausten ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti [email protected] puh. 020 162 2255 riittävyyden. On selvää, että asuinrakennusten omistajilla on paras tietämys ja ensisijainen vastuu kiinteistön kunnosta. Erityisesti taantuman aikana olisi kuitenkin tärkeätä muistaa, että rakennusten palvelukykyä voidaan parantaa ja samalla rakennuksista koituvia menoja vähentää – käyt- Robert Jaakkola [email protected] puh. 020 162 2254 tämällä rakennuksia ja tiloja fiksusti ja energiatehokkaasti. Tulevissa korjauskustannuksissa voi- TILAAJAPALVELU daan säästää korjaamalla rakennuksen pienet alkavat vauriot (esim. vesivuodot) nopeasti. puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi Näin vältetään vaurion paheneminen ja siitä seuraavat suuremmat korjauskustannukset. Julkisen vallan tulisi omalta osaltaan pitää huoli kiinteistön omistajien mahdollisuuksista ylläpitää kiinteistön kuntoa yli suhdanteiden. Raportissa todetaan, että koska resurssien siirty- TOIMITTAJAT minen uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen välillä on rajallista ja hidasta, suhdanneluon- Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Jarkko Böhm teiset lyhytkestoiset tukipaketit eivät välttämättä turvaa tarvittavaa tasaista saneerausten virtaa. Lisäksi lyhytkestoiset tukipaketit saattavat va