”Muutos on ollut nopeaa. Raaka-aineiden hinnat ratkaisevat paljon: emme välttämättä edes tiedä, mitä raaka-aineita
ja materiaaleja tulevaisuuden rakentamisessa käytetään. Silti
TIETO PAREMMIN
JAKOON ERI
AMMATTIRYHMIEN
KESKEN
toimintatavat ja tietotaito ovat monesti perua tietyntyyppisestä
perinteisestä rakentamisesta.”
Markkinoilla on paljon tuotteita, joilla on omia asennusohjeita. On mahdollista, että eri tuotetoimittajilta tulee keskenään
osin ristiriitaistakin tietoa, mikä vaatii rakentajalta aktiivisuutta
ja intoa etsiä oikeita ratkaisuja.
Rakentamisen hyvä laatu kilpailueduksi
Tenhusen mielestä jokaisessa aidossa rakentajassa on motivaatio oppia. Perusrakentaja haluaa tehdä työnsä hyvin ja
KESKUSTELU ON vilkasta Työtehoseuran (TTS)
kärsii, jos hän joutuu organisaationsa osana tuottamaan huo-
Vantaan tiloissa huhtikuussa järjestetyllä muutosa-
noa laatua. Toki poikkeuksiakin on joukossa. Suoraan kou-
genttikurssilla. Yksi kurssilainen heittää osuvasti:
lusta tuleva ammattilainen on tavallaan raakile, jota työelämä
”joka rakennusmontun reunalla on aina uusi bändi,
jatkojalostaa. Vielä tällä hetkellä työelämässä voi oppia sekä
jonkun on varmistettava, että nuotit ovat samat kai-
hyviä että huonoja toimintatapoja.
killa.”
”Omaa osaamista kannattaa ja voi kehittää. Yritysten
Osallistujien mielestä muun muassa pitkät alihan-
näkökulmasta hyvä laatu on tärkeä kilpailuetu”, Tenhunen
kintaketjut ja väen vaihtuvuus, kirjava osaamistaso
muistuttaa.
sekä kieliongelmat aiheuttavat paljon laatuongelmia.
Osaamisen kehittämistä pitää miettiä sekä yritystasolla
Suunnittelijoiden työssäkin nähdään puutteita: ”säh-
että yksittäisen rakentajan tasolla. Mitkä ovat ne konkreettiset
köpostisuunnittelu” saa osallistujilta kritiikkiä. Aina
keinot, joilla osaamista rakennusyrityksissä kehitetään. Onko
suunnittelijoita ei nähdä tarpeeksi työmailla kokouk-
se perinteisen mestari-kisälli-mallin parempi hyödyntäminen
sissa. Työmaalähettiläs Risto Tenhunen peräänkuu-
vai parempi työnohjaaminen vai jotain aivan muuta. Erilai-
luttaakin tiedon jakamisen ja keskustelevan työmaa-
set oppimisen tavat ainakin pitää ottaa huomioon. Tekemisen
kulttuurin kehittämistä rakennusalan eri ammattilais-
kautta voi oppia paljon, jos se on suunnitelmallista. Oppimi-
ten välillä.
sen välineitä voivat olla esimerkiksi malliasennukset ja havain-
YIT:llä työskentelevän Samppa Kautosen mielestä
noimiseen keskittyvät laatukävelyt työmailla.
tärkeää asiaa on tullut paljon, vaikka monet asiat
KUVA: MINNA KUUSELA / TTS
ovat jo periaatteessa tuttuja juttuja. Itse hän kokee
olevansa käytännön tekijä: ”Minulle asiat jäävät
hyvin mieleen itse tekemällä. Tämä koulutus sopiikin
parhaiten työnjohtajille, jotka ohjaavat muita, tai sitten aloitteleville rakentajille. Nämä asiat ovat sellaisia, joiden pitäisi olla ilmiselviä, mutta sitä ne eivät
kuitenkaan aina työmailla ole. ”
Kautosen mielestä rakennusalalla on ylipäätään
paljon ristiriitaista tietoa. Teoria ja käytäntö eivät
aina kohtaa. Joillakin rakentajilla saattaa olla myös
oma tyylinsä tehdä asioita, eivätkä kaikki ole halukkaita muuttamaan toimintatapojaan.
”Itse ainakin haluan tehdä asiat niin, ettei niitä
tarvitse lähteä korjailemaan. Sikäli ammattiylpeys on
kannatettava juttu. Eniten huolestuttavat tulevat tekijät, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden todellinen kiinnostus alaa kohtaan on mielestäni heikko. Kouluunkin on tultu lähinnä hengailemaan. Toki on tästä
poikkeuksiakin”, hän lisää.
4/ 2015
kita 35