KITA 4/2013 | Page 37

TUTUN JA TURVALLISELTA tuntuvan kotipihan piirissä voi sattua ja tapahtua vaikka mitä: jäisellä tiellä voi liukastua, vanhentuneet tai huoltamattomat lukot voivat päästää taloon kutsumattomia vieraita, tulipalot, sähköturvallisuusriskit... Useimpiin riskeihin voidaan valmistautua, jotta ikäviltä tapahtumilta vältyttäisiin kokonaan tai ainakin vahingot jäisivät pieniksi. Isännöitsijä Jorma Leini Isännöintipalvelu Leini Oy:stä tietää kertoa, että tällä hetkellä taloyhtiöissä ollaan herätty päivittämään pelastussuunnitelmia ja kiinnittämään huomiota avainturvallisuuteen. Ensimmäiseen patistetaan lain nojalla, kun taas jälkimmäiseen ajaa käytännön pakko. Abloyn Exec-avaimen patentti päättyi maaliskuussa, joten avaimen voi periaatteessa monistaa vaikkapa suutarilla, koska sen kopiointi ei ole enää valvottua. ”Epärehellinen urakoitsija voi teettää silloin itselleen kopion yleisavaimesta, jos hän saa alkuperäisen kappaleen haltuunsa”, Leini valistaa. Tämä on toistaiseksi vielä teoriaa, sillä kopioinnin mahdollistavia laitteita ei ole vielä ainakaan jokaisella suutarilla. Suurempi uhka liittyy huomattavasti vanhemman Classicavaimen käyttöön, sillä sen kopiointi käy käden käänteessä missä tahansa suutariliikkeessä. Jorma Leini kiittää taloyhtiöitä valveutuneisuudesta, sillä Classic-lukkojärjestelmiä päivitellään hyvää vauhtia Sento-järjestelmään, jonka patentti on voimassa vuoteen 2026 asti. Rojut pois porrashuoneista Omaisuus- ja henkilöturvallisuutta voi parantaa myös kulunhallintajärjestelmällä, mutta Leinin mukaan ne ovat vielä varsin harvinaisia taloyhtiöissä. Hän uskoo, että niitä asenne- tiversio, jota on helppo päivittää myöhemmin. Aiemmin pe- taan tulevaisuudessa enemmän elektronisten avainten yleis- lastussuunnitelmat tehtiin vain paperille, mikä on toki edelleen tyessä. Monessa uudiskohteessa kulunvalvontajärjestelmä jo mahdollista. ”Joskus napistaan kustannuksista, joten jotkut yrittävät onkin. Kulunvalvontaa voivat toki tehdä myös asukkaat huolehtimalla, että ovet ovat lukossa, eikä porrashuoneisiin kannata vääntää sen itse. Pelastuslaitoksen internet-sivuilta toki löytyy hyviä pohjia tätä varten”, Leini toteaa. Jorma Leini huomaa havainneensa, että pelastussuunnitel- päästää ulkopuolisia henkilöitä. Porrashuoneiden siisteydellä on suuri merkitys paloturval- maan suhtaudutaan huomattavasti vakavammin kuin aikaisem- lisuuden kannalta. Jorma Leini korostaa, että niissä ei saisi min. Se on mielletty osaksi taloyhtiön keskeisiä toimintoja, ja säilyttää yhtään mitään, ei lastenvaunuja, joulukransseja ja sen pitää olla silloin kunnossa. Hyvän pelastussuunnitelman tekeminen tai vanhan päivit- niin edelleen. Toisin sanoen porrashuoneissa ei saisi olla mitään palavaa materiaalia. Viimeisen parin vuoden aikana turvallisuuteen on kiinni- täminen lähtee liikkeelle siitä, että taloyhtiössä joku ottaa vastuun siitä. Viime kädessä se on taloyhtiön hallituksen homma, tetty huomioita pelastussuunnitelmien avulla. Vuonna 2011 mutta luonnollisesti myös isännöitsijöiden pitäisi huolehtia sii- tuli voimaan laki, joka velvoitti jokaisen taloyhtiön tekemään tä. pelastussuunnitelman vuoden 2012 kesään mennessä. Lisäk- Isännöitsijä Jorma Leini on järjestänyt asian siten, että hä- si laki määräsi, että vanhat pelastussuunnitelmat pitää päivit- nen isännöimissään taloyhtiöissä asiaa käsitellään joka vuosi tää vastaamaan uutta pelastuslakia tämän vuoden heinäkuu- varsinaisessa yhtiökokouksessa. Esityslistassa on kohta, jossa hun mennessä. käsitellään suojeluhenkilöstön tarkistaminen ja täydentäminen Leinin mukaan pelastussuunnitelma tilataan usein siihen tarvittaessa. Toisin sanoen taloyhtiöön valitaan porukka, joka erikoistuneelta liikkeeltä. Kustannukset ovat tällöin noin 400 kantaa vastuun pelastussuunnitelman päivittämisestä ja pitää euron luokkaa taloyhtiötä kohden. Yleisimmin tehdään net- huolta turvallisuusasioista yleisemminkin. 4 / 2013 kita 35