kuussa 2013 . Alkuvaiheessa lasin ja metallin erilliskeräys tuli voimaan kaikissa vähintään 20 huoneiston kiinteistöissä . Pienemmätkin kiinteistöt saattoivat halutessaan liittyä keräykseen . Tätä nykyä pääkaupunkiseudulla kerätään sekajätteen ja paperin lisäksi vähintään 10 – 20 huoneiston taloyhtiöissä erillis astioihin biojätettä , kartonkia , lasia ja metallia . Lisäksi muovipakkauksia kerätään rajoitettuna kokeiluna toukokuusta 2016 syksyyn 2017 .
Molok Oy : n kotimaan myyntipäällikkö Teemu Lampinen toteaa , että syväsäiliöt tyhjennetään nosturiautoilla .
” Esimerkiksi Pirkanmaan alueella on käytössä jäteautoja , jotka on tarkoitettu yksinomaan syväkeräyssäiliöiden tyhjentämiseen .”
” Kun kiinteistöissä on siirrytty käyttämään jätteiden syväkeräystä , taloyhtiöiltä ei ole tullut ainakaan negatiivista palautetta . Myös jätehuoltoyhtiöissä ollaan tyytyväisiä ”, vakuuttaa Lampinen .
Korttelikeräys toimii Ruotsissa Hellemaan mukaan jätteiden syväkeräys valtaa alaa koko ajan .
” Suomessa on jo noin 50 000 syväkeräysastiaa . Koko maailmassa niitä on 150 000 noin 40 maassa .”
Kun kierrätettävien jätejakeiden määrä on lisääntynyt , joidenkin asuinkiinteistöjen jätekatokset ovat jääneet liian pieniksi . Muun muassa tästä syystä syväsäiliöt yleistyvät . Jos jätekatos voidaan purkaa , sen tilalle saadaan kenties lisää pysäköintiruutuja .
” Taloyhtiöt valitsevat usein syväkeräyksen myös maisemasyistä . Maan alle sijoitettava jätesäiliö on helppo ja siisti systeemi . Suurikokoiseen säiliöön ei kovin helposti tule ylitäyttöä keräysten välillä .”
” Säiliön maanpäälliset osat voidaan myös verhoilla , jotta ne saadaan soveltumaan pihamaisemiin .”
Kierrätettävien jätteiden syväkeräys on mahdollista myös pientaloalueilla . Sellaista ratkaisua on testattu Falunissa Ruotsissa vuodesta 2016 .
KUVA : STENA RECYCLING OY
” Jätteiden lajittelupiste sijoitettiin alueelle siten , että se oli mahdollisimman lähellä asukkaita . Tällainen kierrätettävien jätejakeiden korttelikeräys koettiin Ruotsissa toimivaksi . Se voisi varmasti toimia muuallakin ”, Hellemaa pohtii .
Kierrätettävät jätteet päätyvät hyötykäyttöön Jätteiden kierrätykseen erikoistuneen Stena Recycling Oy : n kaupallinen johtaja Toni Mannila sanoo , että ihmiset ovat nykyään selvästi lajittelutietoisempia kuin vielä joitakin vuosia sitten .
” Kierrätysasioissa ollaan Suomessa menossa oikeaan suuntaan . Nykyään ymmärretään hyvin lajittelun tärkeys ja se , että kierrättämällä säästetään luonnonvaroja ”, hän toteaa .
Stena Recycling kierrättää metallijätettä , vaarallisia jätteitä sekä elektroniikkaromua , joita yhtiö ottaa vastaan etenkin teollisista lähteistä sekä muun muassa kunnallisilta jätehuolto yhtiöiltä . Stena esimerkiksi jalostaa rauta- ja metalliromua uusiksi raaka-aineiksi , minkä jälkeen romu voidaan myydä raaka-aineeksi koti- tai ulkomaisille terästehtaille .
” Tätä nykyä noin 60 prosenttia Suomessa kerättävästä metalliromusta päätyy kotimaisen terästeollisuuden käyttöön ”, Mannila arvioi .
”
Kierrätysasioissa ollaan Suomessa menossa oikeaan suuntaan .
Vastaavasti vaarallisia jätteitä – kuten kiinteitä öljyisiä jätteitä , voiteluöljy- ja maalijätteitä sekä autojen akkuja – kierrätetään myös raaka-aineiksi eri teollisuudenalojen hyötykäyttöön .
” Esimerkiksi nykyään voiteluöljyistä valtaosa päätyy prosessoinnin jälkeen uudelleenkäyttöön , kun taas vanhat maalit hyödynnetään yleisimmin vielä energianlähteenä ”, Mannila selittää . Lisäksi Stena kierrättää muun muassa elektroniikkaromua . ” Määrät ovat kovassa kasvussa , koska automatisointi ja digitalisointi tuottavat nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän elektroniikkajätettä .”
Taloyhtiöille Stena tarjoaa palvelua , jossa pihalle voi tilata kierrätyskontin ja näin helpottaa jätekatoksiin ja -huoneisiin jätettyjen sopimattomien tavaroiden ja laitteiden kierrättämistä . ” Monesti esimerkiksi kevät- ja syystalkoiden yhteydessä , miksei muulloinkin , kierrätyskontti voisi olla erinomainen ja käytännöllinen lisäpalvelu taloyhtiöiden asukkaille .”
” Kaikkiaan Suomessa saadaan kerätyksi talteen koko ajan entistä enemmän kierrätysmateriaaleja ”, Mannila iloitsee . n
56 kita 3 / 2017