KUKA SANOO
VIIMEISEN SANAN?
YHTIÖKOKOUKSEN
PUHEENJOHTAJALLA ON ERITYISASEMA
ASUNTO-OSAKEYHTIÖN
PÄÄTÖKSENTEOSSA
TEKSTI: MIKA BACKMAN
ASIANAJAJA, EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY
Mika Backman toimii asianajajana Evershedsin Asianajotoimistossa ja hän on erikoistunut kiinteistöoikeuteen
ja riitojen ratkaisuun. Mikalla on pitkä kokemus kiinteistöoikeudellisten asioiden hoitamisesta ja lisäksi laaja
osaaminen liikejuridiikan alueelta. Backman neuvoo sekä asunto-osakeyhtiöitä että yksittäisiä osakkaita
asunto-osakeyhtiöihin liittyvissä kysymyksissä.
ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN 6 luvun 26 §:n pääsään
Puheenjohtajan kannalla on erityinen merkitys ainoastaan
nön mukaan yhtiökokouksen päätökseksi tulee se esitys, jota äänestettäessä sella isista esityksistä, joita koskevat päätök
kannattaa enemmistö annetuista äänistä. Enemmistöpäätök set voidaan tehdä tavallisen enemmistön tuella. Milloin kyse
senteossa eteen saattaa tulla tilanne, jossa esitys saa puolel on vaalilla tehtävästä päätöksestä, kuten hallituksen jäsen
leen ja vastaansa saman verran ääniä. Tällöin yhtiökokouksen ten valinnasta, tasatilanne ratkaistaan puheenjohtajan äänen
puheenjohtajan ääni ratkaisee asian. sijaan arvalla. Päätöksenteon edellytyksiä on tiettyjen erityis
Yhtiökokouksen puheenjohtajana toimii asunto-osakeyhtiö
tilanteiden osalta tiukennettu asunto-osakeyhtiölaissa, minkä
lain 6 luvun 23 §:n 1 momentin mukaan yhtiökokouksen valit lisäksi yhtiöjärjestykseen saattaa sisältyä määräyksiä, joiden
sema tai yhtiöjärjestyksessä määrätty henkilö. Puheenjohta mukaan tiettyjä asioita koskevien päätösten tekeminen edel
jana voi siten toimia muukin henkilö kuin yksi yhtiön osakkeen lyttää esimerkiksi tavallista enemmistöä korkeamman määrä
omistajista. Asunto-osakeyhtiölain sanamuodon mukaan tasa enemmistön tai kaikkien osakkeenomistajien tuen. Esimerkiksi
tilanteessa äänestyksen ratkaisee nimenomaan puheenjohta yhtiöjärjestyksen muutos vaatii asunto-osakeyhtiölain 6 luvun
jan ääni. Oikeustila on epäselvä sen osalta, tuleeko puheen 27 §:n mukaan tuekseen vähintään kaksi kolmasosaa anne
johtajan olla äänioikeutettu ratkaistakseen tasatilanteen. tuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
Mikäli asunto-osakeyhtiölakia tulkitaan siten, että puheenjoh
Äänestettäessä asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §:n 4
tajan kanta ratkaisee tasatilanteen riippumatta siitä, onko hän momentin mukaisesta hissin jälkiasentamisesta osaan porras
osakkeenomistaja vai ei, ulkopuolinen puheenjohtaja ilmoit huoneista tai saman pykälän 5 momentissa tarkoitetusta vain
taa tasatilanteessa ääntenlaskun päätteeksi oman kantansa, joitakin osakkeenomistajia hyödyttävästä uudistuksesta, esi
joka tulee yhtiökokouksen päätökseksi. Edellä mainittua tulkin tyksen hyväksyminen edellyttää sitä, että sekä kaikkien annet
taa tukevat lain esityöt (YmVM 10/2009), kun taas oikeuskir tujen äänten enemmistö että päätöksestä hyötyvien osak
jallisuudessa on esitetty, että tällainen tulkinta olisi lain sana keenomistajien antamien äänten enemmistö puoltaa esityk
muodon vastainen, koska laissa todetaan ”puheenjohtajan sen hyväksymistä. Tämä poikkeuksellinen menettely perus
ääni”. Päätöksenteossa, jossa tasatilanteen ratkaisee ulkopuo tuu siihen, että 6 luvun 32 §:n 4–5:ssä tarkoitetuista uudistuk
lisen puheenjohtajan kanta, piilee riski siitä, että joku osak sista aiheutuvat kustannukset allokoidaan ainoastaan niiden
keenomistajista riitauttaa yhtiökokouksen päätöksen pätevyy osakkaiden maksettaviksi, jotka hyötyvät uudistuksista. Samaa
den moitekanteella. menettelyä sovelletaan sellaisesta yhtiöjärjestyksen muutok
Puheenjohtaja ei ole velvollinen antamaan ratkaisevaa
sesta päättämiseen, jolla varaudutaan tällaisten uudistus
ääntä. Mikäli puheenjohtaja ei ole osallistunut äänestykseen ten toteuttamiseen myöhemmin. Mikäli päätöksestä hyötyvien
tai on äänestänyt tyhjää, päätöstä ei synny, ellei puheenjoh osakkeenomistajien antamat äänet menevät tasan, ei puheen
taja suostu ratkaisemaan tasatilannetta. johtajan ääni ratkaise asiaa, vaan päätöstä ei synny. n
3 / 2017
kita 49