KITA 3/2017 | Page 40

KOLUMNI

Jari Syrjälä Toimitusjohtaja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

PUHEENJOHTAJA ON VASTUUSSA TALOYHTIÖN RAPISTUMISESTA

NÄIHIN AIKOIHIN yhtiökokouksissa suostutellaan hallitus seuraavalle vuodelle . Sananmukaisesti suostutellaan , sillä vastuunpakoilijat ovat jättäneet kokouksen väliin , ja paikalla olevista eläkeläisistä ja yhden asian ihmisistä yritetään saada edes jonkinlainen yhtiöjärjestyksen minimimäärän täyttävä kokoonpano . Niinpä hallituksen kokouksissa keskustellaan eläkkeiden riittämättömyydestä ja yhtä asukasta häiritsevästä naapurin television katsomisesta . Kunnes seuraavana vuonna valitaan kokonaan uusi hallitus , ja eläkkeiden lisäksi keskustellaan B 12 : n parvekegrillaamisesta .
Oma asunto on valtaosalle suomalaisia merkittävin omaisuuserä . Kuitenkaan osakkaat eivät halua tai osaa toimia todellisen asiakasomistajan ja oman omaisuutensa isännän tavoin . Hallitukseen lähdetään pakon edessä ja sieltä pois mahdollisimman pian . Pitkäjänteinen , kulloisestakin hallituskokoonpanosta riippumaton toiminta puuttuu . Kunnossapitotarveselvityksen pohjalta rakennusten tila tiedetään suunnilleen , mutta osakkaiden tahtotilaa ei . Ja kun sitä ei tiedetä , samasta asiasta voidaan peräkkäisinä vuosina tehdä päinvastaiset päätökset .
Kukaan ei halua maksaa asumisestaan enempää kuin on pakko . Tästä syystä taloyhtiöiden ylläpitokulttuuri on löperöä . Isännöitsijä ja hallitus ovat hyviä , kun pitävät hoitovastikkeen alhaisena . Niinpä vain se , mikä menee rikki , korjataan . Toisin on vaikkapa auton kanssa : sitä puunataan ja tuunataan , tehdään määräaikaishuollot säntillisesti ja pienimmänkin epämääräisen kilkatuksen kuuluessa auto viedään kiireesti huoltoon .
Rapistunut taloyhtiö on seuraus siitä , että ylläpito on laiminlyöty pitkän ajan . Jos huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä ei ole tehty ajallaan , jo iänkin perusteella odotettavat korjaukset tulevat omistajille etuajassa yllätyksinä . Kun niihin ei ole varauduttu , ne jätetään tekemättä . Näin syntyvä korjausvelka on tietoinen valinta .
Pellervon taloustutkimuksen raportin mukaan tekemättä jätettyjen kaikkein välttämättömien korjausten arvo on noin 15 miljardia euroa 25 vuoden ajalta . Asuntokannan vuotuinen korjaustarve vuosina 2016 – 2025 on keskimäärin 3,5 miljardia euroa , eikä tilanne siitä eteenpäinkään merkittävästi muutu . Korjaustarve kohdistuu erityisesti 1960 – 1980-lukujen kerrostalojen vesi- ja viemärijärjestelmiin sekä julkisivuihin ja parvekkeisiin .
Taloyhtiön johtaminen on tahto- ja taitolaji . Puheenjohtajan on osattava ja uskallettava sovittaa eri elämäntilanteissa olevien , erilaiset taustat omaavien ja eri tavoin reagoivien ihmisten tarpeet miellyttäväksi asumiskokemukseksi ja elämän kalleimman hankinnan arvon säilyttämiseksi . Hallituksen puheenjohtaja , joka ei uskalla käyttää asemaansa sen vuoksi , että pelkää napinaa tai ristiriitoja , on väärässä roolissa .
Kukaan tuskin haluaa jäädä taloyhtiön historiaan puheenjohtajana , jonka aikana yhtiö päästettiin rapistumaan tai toiminnan seurauksena jouduttiin jopa purkamaan . Joissain tilanteissa suurilla korjauksilla ja kustannuksilla estetään vielä suurempia kustannuksia .
Runsaan 80 000 : n asunto-osakeyhtiön hallitukset ja niiden puheenjohtajat ovat paljon vartijoina . n
40 kita 3 / 2017