KITA 3/2017 | Page 4

TURVALLISUUS EKA , TURVALLISUUS VIKA

TURVALLISUUS EKA , TURVALLISUUS VIKA

TURVALLISUUSASIAT OVAT taloyhtiöissä etupäässä varsin hyvin hanskassa – ainakin mikäli Isännöintiliiton tuoretta tutkimusta on uskominen . Kun Isännöintiliitto teetti tammikuussa 2017 kyselyn taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä , turvallisuusasioiden hoito sai parhaan arvosanan ( 4,62 / 5 ). Väittämän ’ talossa on turvallista asua ’ allekirjoitti ( vahvasti tai melko vahvasti ) 92,1 prosenttia vastaajista .
Toisaalta turvallisuudentunteeseen tuudittautuminen voi johtaa siihenkin , että tarpeellisia investointeja – tai ylipäänsä päivityksiä – turvallisuuteen ei tehdä : aina on jotain muuta tähdellisempää . Tutkimus antaa myös osviittaa siitä , että taloyhtiöiden hallitukset eivät ole kovinkaan hyvin kosketuksissa talon todellisiin tuntoihin : vain 39 prosenttia osakkaista ja asukkaista kokee , että hallitus tuntee hyvin heidän näkemyksensä taloyhtiön kehittämisestä . Tutkimukseen osallistui 500 kerrostaloasukasta .
Huolestuttavia signaaleja kuuluu muualtakin . Kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetum Oy : n mukaan 36 prosenttia yhtiön viime vuonna tarkastamista kiinteistöistä kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään . Esimerkiksi taloyhtiöiden porraskäytävissä , lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa , joka voi aiheuttaa tulipalon , kiihdyttää palon leviämistä tai vaikeuttaa sen sammuttamista . Vastaavasti alkusammutusvälineiden tarkistuksia ja savunpoistojärjestelmän huoltoja laiminlyödään , eivätkä asukkaat tunne pelastussuunnitelmaa .
Safetum Oy : n mukaan suomalaisissa kiinteistöissä eletään tällä hetkellä ” näennäisturvallisuuden aikaa ”. Yrityksen mukaan parhaat taloyhtiöt ovat kyllä hoitaneet asiat kuntoon , mutta liian monelle taloyhtiölle turvallisuustyö tarkoittaa – jälleen yhtä – lakisääteistä paperiharjoitusta , joka ei valitettavasti johda korjaaviin toimenpiteisiin eikä riskien ennaltaehkäisyyn . Safetumilla on havaintojensa takana tuhdisti volyymia , sillä yrityksen Pelastusvalvoja-palvelua käyttää yli 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä .
Esimerkiksi kiinteistöjen tulipaloissa kuolee vuosittain 80 – 100 suomalaista – ja todennäköisesti suuri osa näistä palokuolemista voitaisiin estää , mikäli turvallisuutta mitattaisiin ja kehitettäisiin systemaattisesti .
Yksi tärkeimmistä Safetumin esille nostamista asioista on viestintä – eli sama aihepiiri , joista Isännöintiliiton tutkimuksessa lähes kaksi kolmasosaa ( 63,3 %) toivoi parannusta .
Tulipalojen onnettomuustutkinnassa on toistuvasti kiinnitetty huomiota siihen , että asukkaat eivät tunne talojensa pelastussuunnitelmaa . He eivät siis tiedä , miten onnettomuustilanteessa pitäisi toimia – viestinnällinen mahalasku jos mikä .
Tulipalojen aiheuttamia henkilö- ja omaisuusvahinkoja voidaan vähentää myös tekniikan avulla . Safetumin pelastustarkastuksissa havaitut tekniset ongelmat liittyvät useimmiten savunpoiston ja palovaroitinten toimintaan : esimerkiksi vuonna 2016 tehtyjen tarkastusten yhteydessä peräti 61 % taloyhtiöistä sai huomautuksen savunpoistojärjestelmästä . Tällöin huollot olivat tyypillisesti jääneet tekemättä , laitteisto ei ollut toimintakunnossa , niiden akusto oli vanhentunut – tai järjestelmä oli vikatilassa .
Palovaroitinjärjestelmän puutteista annettiin huomautus 35 prosentille kohteista . Aina löytyy niitäkin taloyhtiöitä , joiden palovaroitinjärjestelmä ei toiminut ollenkaan .
Kentältä saadut havainnot viittaavat siihen , että Suomen nykyinen , omavalvontaan perustuva pelastussuunnittelu ei osu maaliin . Tietoisuutta tulee lisätä julkisen keskustelun kautta ja taloyhtiöiden ottaa turvallisuus agendalle nykyistä vahvemmin . Samalla tarvitaan kuitenkin myös kädenojennus lainsäätäjältä lain tarkennusten muodossa . Sisäministeriön tontilla on varmistaa , että pelastussuunnittelu tarkoittaa parempaa turvallisuutta , joka todella konkretisoituu asukkaiden hyväksi – eikä vain lain kirjaimelle jäykästi nyökkäävä paperiäkseeraus .
3 / 2017
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com puh . 020 162 2254
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti jaakko . latti @ publico . com puh . 020 162 2255
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Anna-Liisa Pekkarinen Jari Peltoranta
KANNEN KUVA Molok Oy
PAINO PunaMusta Oy
www . kita . fi
ISSN 2341-8354 ( painettu ) ISSN 2341-8362 ( verkkojulkaisu )
@ KITAlehti ( Twitter ) KITAlehti ( facebook )
kita @ publico . com
PETRI CHARPENTIER
4 kita 3 / 2017