KITA 3/2016 | Page 22

NÄKÖKULMA Lars Lundström Edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO) KORJAUSVELKA JA PERUSKORJAUS – KAUNIITA MUTTA KALLIITA SANOJA VIIMEISTEN VUOSIEN tai vuosikymmenten aikana on kielen- yhtiökokouksen päätettäväksi nimellä putkiremontti. Ei ole ollen- käyttöön vakiintunut kaksi sanaa, korjausvelka ja peruskorjaus. kaan itsestään selvää, että kylpyhuoneet, sähköt ja antennijärjes- Ne kuulostavat positiivisilta, mutta ne eivät palvele osakkeen- telmä kaipaavat uusimista saati pihan asvaltointi tai nurmikko. omistajaa vaan suunnittelijoita, rakentajia ja muita alan toimi- Varsinkin, jos linjasaneerauksessa päädytään käyttämään nyky- joita. Niihin vetoamalla toteutetaan korjausrakentamista, joka aikaisia rakenteita rikkomattomia menetelmiä, tulee mahdolli- ei lähde osakkeenomistajien, maksajien tarpeesta. Ei asuinta- sista muista korjaustarpeista päättää erikseen ja toteuttaa eri loa tarvitse peruskorjata vaan se tulee pitää kunnossa – suorit- aikaan. Hallitus, ei suunnittelija, on vastuussa tarveharkinnasta taa tarpeelliset korjaukset ajallaan. ja kustannustietoisuudesta. Eihän suunnittelutoimisto itse maksa Ilmiön ytimessä on putkiremontti ja sen hankesuunnitelma. remontista mitään vaan laskuttaa