KITA 3/2013 | Page 41

SUOMESSA KERROSTALOJEN rakentaminen betoniele- räistä raudoitetta suurempia, mikä omalta osaltaan aiheuttaa menteistä käynnistyi 60-luvun puolivälissä. Tuolloin käyttöön betonin halkeilua ja palojen irtoamista. vakiintui niin sanottu sandwich-rakenne, jossa julkisivun beto- Ensimmäisinä vuosikymmeninä raudoituksissa ei vielä käy- ninen ulkokuori, lämmöneristekerros ja sisäkuori muodostivat tetty ruostumatonta terästä vaan niin sanottuja mustia betonite- esivalmistetun seinärakenteen eli elementin. räksiä, jotka altistuvat karbonatisoituneessa betonissa korroo- Tästä rakenteesta tuli vallitseva elementtityyppi suomalaisessa kerrostalorakentamisessa ja sitä hyödynnetään rakentamisessa edelleen. Säänkestävyyden osalta 60- ja 70-luvuilla siolle. Raudoitukset ovat jääneet usein lähelle betonin pintaa, joten vesi pääsi ruostuttamaan niitä nopeasti. ”60-luvulla ja 70-luvun alussa betonielementeissä ei käy- käytetyt materiaalit olivat kuitenkin huomattavasti nykyistä huo- tetty vielä lisähuokoistusta, jonka tarkoituksena on lisätä beto- nolaatuisempia. Siksi monien näinä vuosikymmeninä rakennet- niin kapillaarisesti täyttymättömiä ilmahuokosia ja näin mah- tujen elementtitalojen betonijulkisivut ovatkin kärsineet paikalli- dollistaa huokosveden jäätyminen betonissa ilman, että beto- sesti rapautumisesta ja korroosiovaurioista. nin rakenne rikkoutuu. Betonin lisähuokoistus otettiin yleisesti Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitok- käyttöön 80-luvulla, minkä seurauksena myös betonin pakka- sen tutkimuspäällikkö Jukka Lahdensivu kertoo,