SUOMESSA KERROSTALOJEN rakentaminen betoniele-
räistä raudoitetta suurempia, mikä omalta osaltaan aiheuttaa
menteistä käynnistyi 60-luvun puolivälissä. Tuolloin käyttöön
betonin halkeilua ja palojen irtoamista.
vakiintui niin sanottu sandwich-rakenne, jossa julkisivun beto-
Ensimmäisinä vuosikymmeninä raudoituksissa ei vielä käy-
ninen ulkokuori, lämmöneristekerros ja sisäkuori muodostivat
tetty ruostumatonta terästä vaan niin sanottuja mustia betonite-
esivalmistetun seinärakenteen eli elementin.
räksiä, jotka altistuvat karbonatisoituneessa betonissa korroo-
Tästä rakenteesta tuli vallitseva elementtityyppi suomalaisessa kerrostalorakentamisessa ja sitä hyödynnetään rakentamisessa edelleen. Säänkestävyyden osalta 60- ja 70-luvuilla
siolle. Raudoitukset ovat jääneet usein lähelle betonin pintaa,
joten vesi pääsi ruostuttamaan niitä nopeasti.
”60-luvulla ja 70-luvun alussa betonielementeissä ei käy-
käytetyt materiaalit olivat kuitenkin huomattavasti nykyistä huo-
tetty vielä lisähuokoistusta, jonka tarkoituksena on lisätä beto-
nolaatuisempia. Siksi monien näinä vuosikymmeninä rakennet-
niin kapillaarisesti täyttymättömiä ilmahuokosia ja näin mah-
tujen elementtitalojen betonijulkisivut ovatkin kärsineet paikalli-
dollistaa huokosveden jäätyminen betonissa ilman, että beto-
sesti rapautumisesta ja korroosiovaurioista.
nin rakenne rikkoutuu. Betonin lisähuokoistus otettiin yleisesti
Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitok-
käyttöön 80-luvulla, minkä seurauksena myös betonin pakka-
sen tutkimuspäällikkö Jukka Lahdensivu kertoo,