KITA 2/2013 - Page 30

työ ja sen tekijä IHMISEN EHDOILLA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SINI PENNANEN Riikka Holopainen tietää, miten viihtyvyys ekotehokkaassa talossa saadaan maksimoitua KUUMUUS, KYLMYYS tai vetoisuus sisätiloissa aiheuttaa tyytymättömyyttä ja työtehon laskua. Esimerkiksi sairaaloissa vuodepotilaat ovat paljon paikoillaan, ja tarvitsevat riittä- Holopaisen väitöstutkimus lähtikin ideasta, jossa tutkimuksen keskiöön laitetaan ihminen itse.  ”Rakennuksia tehdään ihmisille, joten ihmisen viihtyvyy- vän lämpimät sisätilat ja vuodevaatteet. Kaupan kassa taas den tulisi olla tärkeä lähtökohta suunnittelussa energia- ja kus- voi joutua kesällä istumaan kuumassa ja talvella kylmässä ja tannustehokkuuden ohella”, hän huomauttaa. Ihmisen läm- vedossa. mönsäätelyjärjestelmää hyödyntävällä HTM-menetelmällä voi- Näitä asioita on miettinyt paljon VTT:n erikoistutkija Riikka daan laskea rakennuksen käyttäjän kokema todellinen tyyty- Holopainen, 40, joka kehitti väitöstyössään termisen ihmismal- väisyys sisäolosuhteiden laatuun eli lämpöviihtyvyys niin pysy- lin, Human Thermal Model (HTM), jolla suunnitellaan ja toteu- vissä kuin muuttuvissakin olosuhteissa. tetaan optimaaliset sisäolosuhteet myös ekotehokkaisiin rakennuksiin. Huomioimalla erilaisten tilojen käyttötarpeet ja käyt- Alan toimijat mukana täjät jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa voidaan sisäolosuh- Human Thermal Model sopii sekä uudisrakennuksiin että kor- teet mitoittaa optimaalisiksi ja lisätä tilojen viihtyvyyttä. Lisäk- jauskohteisiin. Talotoimittajat ja rakennusteollisuus pääsevät si työntekijöille voidaan tarpeen mukaan antaa vaatetusohjeis- nyt kehittämään tuotteitaan ja parempaa laatua tilojen ja käyt- tuksia. täjien tarpeisiin, Holopainen uskoo. Joulukuun puolivälissä väitellyt Holopainen kertoo, että väi- ”Jo mallin kehitysvaiheessa on tehty yhteistyötä rakennus- töstilaisuus meni omasta – ja kollegoidenkin – mielestä san- yhtiöiden sekä rakennusmateriaali- ja talotekniikkavalmistajien gen mallikkaasti. Vastaväittäjinä olivat Hannu Rintamäki Ou- kanssa, ja yhteistyötä on tarkoitus tehdä jatkossakin.” lun Työterveyslaitokselta/Oulun yliopistosta sekä Inger Andre- Vuodesta 1999 VTT:n leivissä ollut Holopainen teki diplo- sen Norjan Teknillisestä korkeakoulusta. Opponenttien taso te- mityönsä ABB:lle ja ennen VTT:tä toimi TKK:n Sovelletun ter- ki vaikutuksen: modynamiikan laboratoriossa tutkijana ja assistenttina. VTT:ltä ”Vastaväittäjät olivat alansa huippuasiantuntijoita ja esittivät sopivan haastavia kysymyksiä, joten tilaisuudesta jäi hyvät muistot.” Holopainen suoritti lyhyen visiitin Granlundille 2008–2009, mutta palasi takaisin viimeistelemään väitöskirjan. ”Tutkimukseen meni noin viisi vuotta ja kirjoittamiseen kaksi vuotta”, Holopainen summaa urakan. Tuoretta tohtoria ilah- Ihmisellä omakin termostaatti duttaa, että työ on myös huomattu ja esimerkiksi väitöskirjan Määriteltäessä sisäolosuhteiden laatua on tähän asti käytetty lehdistötiedote on herättänyt mielenkiintoa sekä kotimaisilla et- menetelmiä, jotka eivät huomioi ihmisen omaa lämmönsääte- tä ulkomaisilla verkkosivuilla. lyjärjestelmää. Nämä menetelmät ovat myös olleet riittämättö- Holopainen visioi, että tulevaisuudessa HTM-malli ja ra- miä passiivi- ja nollaenergiatalojen suunnitteluun. Holopainen kennuksen tietotekniikka voivat toimia yhdessä ja säätää ra- huomauttaa, että perinteisesti käytetty Fangerin menetelmä pe- kennuksen ilmanvaihtoa, lämmitystä ja jäähdytystä todellisen rustuu 1970-luvulla tehtyihin laboratoriomittauksiin. tarpeen mukaan automaattisesti. Näin tyytyväisyys sisäolosuh- ”Fangerin menetelmä sopii tilanteisiin, joissa olosuhteet ovat tasaisia. Oikeasti elämme ympäristössä, jossa olosuhteet muuttuvat jatkuvasti: esimerkiksi ympäristön lämpötila ja olosuhteet muuttuvat siirtyessämme huoneesta toiseen tai kun esimerkiksi aktiivisuustaso, huoneen käyttäjämäärä tai ikkunasta tuleva lämpösäteily muuttuvat.” 28 kita 2/ 2013 teiden laatuun voidaan ottaa osaksi työn tuottavuutta.