OSAKKAAN KORJAUS- JA
MUUTOSTYÖT PARVEKKEELLA
TEKSTI: ESSI AUNOLA
YHTIÖLAKIMIES / TALOASEMA OY
KUVA: ESA AHDEVAARA / GSS LUCKY-DESIGN
Huoneistokohtainen parveke on monesti asunto-osakkaalle asumismukavuuteen
olennaisesti vaikuttava ”lisähuone”, jota halutaan sisustaa ja remontoida, kuten
muitakin huoneistoon kuuluvia tiloja. Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalla onkin
lain mukaan laaja muutostyöoikeus. Se koskee kuitenkin vain niitä tiloja, joihin
yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaan osakkeet tuottavat hallintaoikeuden, lähtökohtaisesti
siis osakkeenomistajan asuntoa.
PARVEKKEITA EI välttämättä mainita yhtiöjärjestyksissä lain-
kaan, etenkään vanhemmissa yhtiöissä. Tällöin saattaa olla
osakkaille epäselvää, saako parvekkeella tehdä mitään korjauksia tai uudistuksia ilman yhtiön lupaa.
Keskeistä osakkeenomistajan muutostyöoikeuden kannalta on, katsotaanko parvekkeen kuuluvan osakehuoneistoon
vai ei. Asunto-osakeyhtiölain olettamasäännön mukaan parvekkeen katsotaan kuuluvan osakehuoneistoon, jos sille on kulkuyhteys vain osakehuoneiston tai -huoneistojen kautta. Tällaisia parvekkeita koskee osakkeenomistajan kunnossapitovastuu
lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisessa laajuudessa, ja tällaiset
parvekkeet kuuluvat vastaavasti osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piiriin.
Jos parvekkeelle on kulkuyhteys useammasta kuin yhdestä osakehuoneistosta, näiden huoneistojen osakkaiden on sovittava keskenään parveketta koskevasta osakkeenomistajalle
kuuluvasta kunnossapidosta ja osakkeenomistajan muutostyöoikeuden käyttämisestä. Yhdenkin osakehuoneiston osakkeiden omistajalla on kuitenkin oikeus suorittaa välttämätön kunnossapitotyö. Parvekkeen kunnossapidon ja muutostöiden kustannukset jaetaan tasan näiden osakkeenomistajien kesken.
Huoneistoon kuuluvaksi ei sen sijaan katsota esimerkiksi luhtiparveketta tai muuta parveketta, jolle on kulkuyhteys
(myös) muualta kuin osakehuoneistoista käsin, esimerkiksi porrashuoneen kautta tai yhtiön pihamaalta portaita pitkin. Tällai34 kita 1/ 2014