KITA 1/2013 | Page 57

LUOTETTAVA KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN TALOTEKNISET PERUSKORJAUKSET VESIKATTOJEN PUUTYÖT LIIKE- JA TOIMISTOTILAT YM. PARVEKE- JA JULKISIVUTYÖT KB-Rakennus Oy rosheittoa saattaa esiintyä enemmän, samaten jos hissin kuormitus on suuri. ”Ja usein pieni heitto on pahempi kuin iso – sitä ei vanhus näe ja kaatuu helposti.” Tampere ”Toinen asia liittyy konehuoneen kulkureitteihin – saatetaan vaikka liukastua tikkaissa”, Heinämäki kuvailee. Turvallisuustilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Teknisesti hissin turvallisuuspuutteet on helppo korjata hissin peruskorjauksen yhteydessä, mihin esimerkiksi Ruotsissa käytössä ole- Piuhat ristissä va lainsäädäntö perustuu. Kattavan peruskorjauksen lisäksi ta- Heinämäki tietää, että hissiin jumiin jäänyt ihminen on pahim- loyhtiö voi parantaa turvallisuutta myös pienillä teoilla, kuten millaan oman äänensä kantavuuden ja naapureiden tarkka- veräjähissien suojakoteloilla tai kaksisuuntaisen puhelinyhtey- korvaisuuden varassa. Hissiin jääminen ei myöskään ole mi- den asentamisella jälkikäteen. kään urbaani legenda: vuosittain jopa 4 000 ihmistä jää kiipeliin kerrosten väliin. ”Joissakin hisseissä ainoa hälytyskello on yhä edelleen ihminen itse.” Toisaalta se, että hissistä lähtee jonkinlainen jatkohälytys eteenpäin, ei vielä takaa mitään. Heinämäki tietää tapauksia, joissa jatkohälytyksiä testattaessa on hälytys on ohjautunut tekstiviestinä päivystävälle kiinteistön huoltomiehelle, joka ei tiedä mistä hälytyksestä on kysymys ja mitä pitäisi tehdä. Pahinta hississä odottelevan henkilön kannalta on usein juuri epätietoisuus: hälytysnappulaa on painettu, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. ”Edelleen on olemassa paljon erittäin epävarmoja jatkohälytysjärjestelmiä, joiden toiminnassa ei ole mitään logiikkaa. Kaksisuuntainen puheyhteys on ainoa järkevä ratkaisu ja tietenkin, kuten meillä, hätäkeskuksessa nähdään mistä osoitteesta puhelu tulee”, Heinämäki toteaa ja lisää, että esimerkiksi ulkomaalaisten ollessa kyseessä hissin sijaintia koskevat tiedot voivat olla liki olemattomia – eikä aina löydy edes yhteistä kieltä. Asentajat selvinneet vähällä Asentajille ja huoltomiehille ei Suomessa ole sattunut ainakaan vakavia onnettomuuksia viime aikoina. Heinämäki ei kuitenkaan luota tilastoihin sokeasti, koska uskoo että pienemmät haaverit eivät välttämättä kirjoihin ja kansiin päädy ja läheltä-piti-tilanteitakaan ei välttämättä ilmoiteta. Hänen tietojensa mukaan pienempiä työtapaturmia on tullut esimerkiksi materiaalien haalauksessa. 1 / 2013 kita 55