LUOTETTAVA KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN
TALOTEKNISET PERUSKORJAUKSET
VESIKATTOJEN PUUTYÖT
LIIKE- JA TOIMISTOTILAT YM.
PARVEKE- JA JULKISIVUTYÖT
KB-Rakennus Oy
rosheittoa saattaa esiintyä enemmän, samaten jos hissin kuormitus on suuri.
”Ja usein pieni heitto on pahempi kuin iso – sitä ei vanhus
näe ja kaatuu helposti.”
Tampere
”Toinen asia liittyy konehuoneen kulkureitteihin – saatetaan vaikka liukastua tikkaissa”, Heinämäki kuvailee.
Turvallisuustilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Teknisesti hissin turvallisuuspuutteet on helppo korjata hissin peruskorjauksen yhteydessä, mihin esimerkiksi Ruotsissa käytössä ole-
Piuhat ristissä
va lainsäädäntö perustuu. Kattavan peruskorjauksen lisäksi ta-
Heinämäki tietää, että hissiin jumiin jäänyt ihminen on pahim-
loyhtiö voi parantaa turvallisuutta myös pienillä teoilla, kuten
millaan oman äänensä kantavuuden ja naapureiden tarkka-
veräjähissien suojakoteloilla tai kaksisuuntaisen puhelinyhtey-
korvaisuuden varassa. Hissiin jääminen ei myöskään ole mi-
den asentamisella jälkikäteen.
kään urbaani legenda: vuosittain jopa 4 000 ihmistä jää kiipeliin kerrosten väliin.
”Joissakin hisseissä ainoa hälytyskello on yhä edelleen ihminen itse.” Toisaalta se, että hissistä lähtee jonkinlainen jatkohälytys eteenpäin, ei vielä takaa mitään. Heinämäki tietää
tapauksia, joissa jatkohälytyksiä testattaessa on hälytys on ohjautunut tekstiviestinä päivystävälle kiinteistön huoltomiehelle,
joka ei tiedä mistä hälytyksestä on kysymys ja mitä pitäisi tehdä.
Pahinta hississä odottelevan henkilön kannalta on usein
juuri epätietoisuus: hälytysnappulaa on painettu, mutta mitään
ei tunnu tapahtuvan.
”Edelleen on olemassa paljon erittäin epävarmoja jatkohälytysjärjestelmiä, joiden toiminnassa ei ole mitään logiikkaa. Kaksisuuntainen puheyhteys on ainoa järkevä ratkaisu ja
tietenkin, kuten meillä, hätäkeskuksessa nähdään mistä osoitteesta puhelu tulee”, Heinämäki toteaa ja lisää, että esimerkiksi ulkomaalaisten ollessa kyseessä hissin sijaintia koskevat tiedot voivat olla liki olemattomia – eikä aina löydy edes yhteistä kieltä.
Asentajat selvinneet vähällä
Asentajille ja huoltomiehille ei Suomessa ole sattunut ainakaan vakavia onnettomuuksia viime aikoina. Heinämäki ei
kuitenkaan luota tilastoihin sokeasti, koska uskoo että pienemmät haaverit eivät välttämättä kirjoihin ja kansiin päädy ja läheltä-piti-tilanteitakaan ei välttämättä ilmoiteta. Hänen tietojensa mukaan pienempiä työtapaturmia on tullut esimerkiksi materiaalien haalauksessa.
1 / 2013
kita 55