KISSA PÖYDÄLLE
KISSA PÖYDÄLLE
Sisäilma-asiat ovat viime aikoina olleet tapetilla kenties enemmän kuin koskaan . Ala-arvoisen sisäilman takana ovat usein – mutta ei aina – kiinteistön kosteusvauriot . Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK selvittivät äskettäin asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuutta osana Suomen asuinrakennusten korjaustarve -tutkimusta. Ympäristöministeriön rahoittaman yhteishankkeen loppuraportti valmistui syyskuussa 2016 . Tutkimus antaa positiivisen signaalin : merkittävä osa kosteusvaurioista on estettävissä melko pienellä vaivalla .
VTT ja TAMK selvittivät tutkimuksessaan 431 asuinrakennusten kosteusvauriotapausta , joista omakotitaloja oli 293 , rivitaloja 42 ja asuinkerrostaloja 96 . Otoksessa suurin edustus oli 1980-luvulla valmistuneilla rakennuksilla . Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset . Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet , kuten puuttuva vedeneristys , aluskate , salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines .
Tutkijoiden johtopäätös oli , että kosteusvaurio ei ole pelkästään tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma . Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua , mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään . Hyvällä hoidolla , kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia . Ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi putkiliitosten tarkistaminen , jääkaapin sulattaminen , pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen .
Tällä erää asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa , mikä on viitisen prosenttia koko korjausrakentamisesta . Kiinteistöjen ikääntyessä tuo rahasumma tulee kasvamaan entisestään , ellei suunnitteluun , toteutukseen ja kunnossapitoon saada uutta rotia .
Home- ja kosteusvaurioasiat tulevat niin vahvasti ihmisten iholle , että välillä haukutaan myös väärää puuta . Esimerkiksi energiatehokkuuden vaatimuksista ja koneellisesta ilmanvaihdosta on etsitty syyllistä huonoon sisäilmaan , mutta nämä väitteet eivät kestä tiiviimpää tarkastelua . Sisä ilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri on todennut , että suurimman osan ongelmista aiheuttaa vaipparakenteisiin valuva , maasta nouseva tai sisäpintarakenteet läpäisevä vesi . R iittämätön ilmanvaihto voi pahentaa ongelmaa ja suuri alipaineisuus kuljettaa epäpuhtauksia sisäilmaan – tämä on totta – mutta perussyy on silti selvä : väärään paikkaan kertynyt vesi .
Säterin mukaan keskustelu on energiatehokkuuden osalta hakoteillä , kun on puhuttu vain lisäeristämisen mahdollisista riskeistä – lisäeristämistä ei nimittäin tarvita eikä edes vaadita energiatehokkuuden parantamiseen . Talotekniikan tarpeenmukaisuus ja optimointi , uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja laadukkaat ikkunat ovat parempi resepti . Rakenteiden tiiviyttä kannattaa toki parantaa sitäkin , jotta kostean ilman vuoto ulos vähenee ( ja vastaavasti myös epäpuhtauksien virtaus sisään ).
Työn alla olevat uudet ” lähes ” nollaenergiasäädökset eivät itse asiassa edellytä yhtään nykyrakentamista tehokkaampaa energiankäyttöä . Korjausrakentamisenkaan puolella ei vaadita mahdottomia , vaan uudet rätingit ovat saavutettavissa käyttämällä nykytasoisia komponentteja ja / tai hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa .
Säteri huomauttaa , että monet toimenpiteet itse asiassa parantavat sekä sisäilmaa että energiataloutta . Liian korkeiden lämpötilojen alentaminen , ikkunoiden parantaminen ja aurinkosuojaus sekä vähäpäästöisten materiaalien käyttö ovat juuri tällaisia parannuksia . Sisäilmaongelmille ja energiantuhlaukselle ovat puolestaan yhteisenä nimittäjänä huolimaton rakentaminen , laiminlyöty huolto ja liian pitkään lykätyt korjaukset .
PETRI CHARPENTIER
1 – 2 / 2017
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com puh . 020 162 2254
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti jaakko . latti @ publico . com puh . 020 162 2255
Kim Korlin kim . korlin @ publico . com puh . 020 162 2260
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Anna-Liisa Pekkarinen Heli-Maria Wiik
KANNEN KUVA IDO Kylpyhuone Oy
PAINO PunaMusta Oy
www . kita . fi
ISSN 2341-8354 ( painettu ) ISSN 2341-8362 ( verkkojulkaisu )
@ KITAlehti ( Twitter ) KITAlehti ( facebook )
kita @ publico . com
4 kita 1 – 2 / 2017