yhtiön hallitus sekä isännöitsijä.
Osakkaatkin voivat olla aloitteelli
sia ja käynnistää keskustelun kiin
teistönhoidon suuntaviivoista. Ratkai
sevaa strategian laadinnan onnistu
misen kannalta on, että kiinteistön
osakkaat, asukkaat ja käyttäjät voi
daan aktivoida laaja-alaisesti osallis
tumaan työn eri vaiheisiin.
Enemmän avoimuutta ja
asukastyytyväisyyttä
Ympäristöministeriö yhteistyötahoi
neen on pilottihankkeena rakentanut
strategiaprosessin, jota on toistai
seksi testattu kuudessa taloyhtiössä.
Yksi prosessin tavoite on saada
aikaan ’Taloyhtiön strategia’ -asia
kirja, jonka yhtiökokous sitten hyväk
syy. Asiakirjaan kootaan osakasky
selyn perusteella muun muassa kiin
teistön ominaisuuksien ja toimivuu
den periaatteet sekä palveluiden ja
korjaustoiminnan periaatteet.
Hankkeessa havaittiin, että
strategian laadinta saa asunto-osa
keyhtiön omistajat kiinnostumaan
omasta asunto-osakeyhtiöstään. Se
myös lisää asukastyytyväisyyttä ja
avoimuutta taloyhtiössä.
Strategian laatiminen ei myös
kään ole liian haastava tehtävä isän
nöinnin näkökulmasta. Isännöitsijän
tulisi varmistaa, että asunto-osake
yhtiössä ymmärretään, miten merkit
täviä asioita elinkaaren hallintaan
liittyvä strateginen ajattelu ja toimin
nan tavoitteellisuuden ovat.
On tärkeää saada isännöintiyri
tykset mukaan kehitystyöhön. Tätä
varten tarvitaan hyvin suunnitellut
mallit, mutta sen lisäksi myös hyviä
käytännön esimerkkejä.
Oleellinen lähtökohta on, että
asunto-osakeyhtiön strategiaa ja joh
tamismallia ei voida tehdä ainoas
taan kiinteistön tarpeista. On otet
tava huomioon myös omistajien ja
käyttäjien tarpeet koko asunto-osa
keyhtiön kehittämisestä, sillä asuntoosakeyhtiön keskeisin tehtävä on
huolehtia ihmisten asumisviihtyvyy
destä. n
1–2/ 2016
kita 55