Ammattitaito on työntekijän ainoa varma valttikortti nykypäivän työmarkkinoilla . Työelämän kehittyessä ja globalisoituessa jatkuvasti , työntekijän on enemmän kuin vain pieni pakko päivittää osaamistaan . Tutkimusten mukaan yksilön työssä oppimiseen vaikuttavat henkilökohtainen halu oppia , organisaation tarjoamat edellytykset ja mahdollisuudet oppimiselle . Vastaavasti organisaatiolle on elintärkeää tiedostaa , että oppiminen on sen paras kilpailuetu ja kestävin tae jatkuvuudesta .
Osaamisen kehittämiselle on asetettu tämän päivän työelämässä kovia haasteita – itse asiassa rima on niin korkealla , että perinteiset henkilöstökoulutuksen menetelmät eivät tahdo enää riittää . Henkilöstökoulutuksia on kritisoitu mm . siitä , että ne ovat liian irrallaan työmaailmasta ja sen arkisesta puurtamisesta , vaikka koulutuksen tehtävänä olisi päinvastoin antaa valmiuksia työhön . Vaikka aiheet sinänsä olisivatkin mielenkiintoisia ja jollain tasolla hyödyllisiä , opetusten siirtäminen työelämään on usein mahdotonta .
Valitettavan usein koulutukset ovat – yhä edelleen – sitä perinteistä opettajakeskeistä luennointia , vaikka opetusmaailman trendit painottavat oppijakeskeisyyttä ja ryhmissä opiskelua . On kuitenkin selvää , että jatkuvasti kehittyvässä yhteiskunnassa sekä yksilöiden että organisaatioiden on löydettävä uusia , joustavia tapoja kehittää ja helpottaa oppimista . Tätä kautta voidaan nostaa yksilöiden työmarkkina-arvoa ja puskea tuottavuutta ylöspäin .
KUVA : STOCKSNAP . IO
Pintaa syvemmälle Työterveyslaitoksen mukaan organisaatioissa oppiminen ymmärretään usein valmiiden työtapojen tai käytäntöjen omaksumisena . Nykyinen työelämä kiivaine muutoksineen vaatii kuitenkin syvempää näkemystä oppimisesta : omaksumisen ohella se on käytäntöjen muuttamista ja luomista .
Työterveyslaitoksen tutkija Satu Pakarinen katsoo , että liiketoiminnan globalisoituminen ja kehittynyt viestintäteknologia on nostanut erityisesti verkko-opetuksen määrää – ja tämä kehityskulku jatkuu edelleen . Toistaiseksi tutkimustieto globaalin työn ja oppimisympäristön luonteesta sekä niiden kuormitus- ja hyvinvointivaikutuksista on kuitenkin varsin puutteellista eikä niiden vaikutuksia kognitiiviseen suoriutumiseen tunneta erityisen hyvin .
” Haasteita riittää , sillä verkko-opetus on usein epätarkasti tilastoitu ja johtopäätöksiä on vaikea vetää ”, toteaa Pakarinen .
Verkko vetää Koulutuksen siirtyminen verkkoon on silti selviö .
” Aikuisten täydennyskoulutus ja ylläpitävä koulutus on jo paljolti verkossa ”, Pakarinen toteaa . Kaikilla toimialoilla ei tietenkään ole syntynyt mitään erityistä ryntäystä verkkoon , sillä esimerkiksi siivooja tai puuseppä voi oppia vain rajallisesti tietokoneen äärellä istuessa .
” Tietotyön tekijöille verkko-oppiminen on yleensä luonteva tapa .”
42 HR viesti 5 / 2016